Pariisin ilmastoneuvottelut: Kestävän biotalouden edellytykset turvattava
Metsien hiilinielut ovat Suomen avainkysymyksiä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. EK vaikuttaa sen puolesta, että suomalainen puu säilyttäisi asemansa päästöttömänä raaka-aineena ja energianlähteenä.
EK järjestää Pariisin ilmastoneuvotteluiden yhteydessä 1.12. oheistapahtuman, jonka aiheena on puun kestävä käyttö ja hiilinielut. Tilaisuudessa perustellaan, miksi suomalaisen biomassan tulee saada säilyttää asemansa päästöttömänä raaka-aineena ja energianlähteenä.
Metsäkato on aito uhka monissa maissa
Metsät ovat ilmastolle välttämättömiä, sillä ne sitovat haitallisia hiilidioksidipäästöjä eli toimivat ns. hiilinieluina. Monissa maailman maissa hiilinielut ovat vakavastikin uhattuina johtuen mm. metsien kestämättömästä ylikäytöstä.
Siksi myös Pariisin ilmastoneuvotteluissa tullaan keskustelemaan siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä siten, että estetään hiilidioksidia sitovien metsien (ns. hiilinielujen) hupenemista.
Jo ennen Pariisia on saavutettu sopu ns. REDD+-mekanismista (Reduced emissions from deforestation and forest degradation, conservation of existing forest carbon stocks, sustainable forest management and enhancement of forest carbon stocks). Siinä kehitysmaat voivat saada kompensaatiota vähentäessään metsäsektoriensa päästöjä. Keinoina ovat muun muassa metsäkadon ehkäiseminen ja metsittämishankkeiden toteuttaminen.
Suomen metsien biomassavarat laajentuvat – todistetusti
Metsärikkaassa Suomessa hiilinielut eivät ole uhattuina. Vaikka metsäpinta-alamme hieman kutistuu, niin hyvästä metsienhoidosta johtuen puuston kokonaistilavuus kiistatta ja mitatusti kasvaa Suomessa jatkuvasti, tähdentää EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström:
–Suomalaisten metsien kyky sitoa ilmastopäästöjä lisääntyy jatkuvasti. Siksi meidän on tärkeää voida käyttää metsävarojamme kestävyyden rajoissa niin raaka-aineena kuin energianlähteenä. Tähän perustuu Suomen biotalous, joka on yksi taloutemme kivijaloista. Biomassojen energiakäyttö on myös olennainen keino, jolla Suomi pystyy vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja saavuttamaan EU:n asettamat ilmasto- ja uusiutuvan energian tavoitteet.
Tästä syystä Suomi vaikuttaa sekä YK:n ilmastoprosessissa että EU:ssa myös seuraavien asioiden puolesta:
1) Biomassan polttaminen tulee lukea jatkossakin päästöttömäksi (hiilineutraaliksi) energiamuodoksi, mitä se Suomen olosuhteissa kiistatta on.
2) Hiilinielujen muutoksia (metsien vähenemistä / lisääntymistä) ei tulisi enää vuoden 2020 jälkeen laskea metsäpinta-alan mukaan, vaan todellisen puuston määrän eli tilavuuden mukaan. On nurinkurista, että nykysäännöin Suomen metsien jatkuvasti kasvava hiilinielu joudutaan raportoimaan YK:lle päinvastoin päästölähteenä. Tämä ”päästö” on kompensoitava esimerkiksi ostamalla päästöoikeuksia.
Puuta jalostava prosessiteollisuus samoin kuin energiantuotanto vaativat poikkeuksellisen raskaita investointeja, joihin yritykset joutuvat sitoutumaan vuosikymmeniksi eteenpäin, Mikael Ohlström korostaa.
– Biomassan hiilineutraaliuden kyseenalaistaminen sekä hiilinieluja koskevat laskentasäännöt ovat käytännön esimerkki siitä, kuinka ilmastopolitiikan valinnat voivat vaikuttaa konkreettisesti investointien reunaehtoihin ja kannattavuuteen.
Ohlströmin mukaan investointiepävarmuutta tulisikin jatkossa kaikin keinoin vähentää tekemällä mahdollisimman pitkäjänteisestä, ennakoitavaa ja johdonmukaista politiikkaa, ilman uhkaa pelisääntöjen muutoksista myöhemmin.
COP21-oheistapahtumamme presentaatiot 1.12.
Forests and climate change mitigation in the Finnish context (Presentation)
Heikki Granholm, Director
Ministry of Agriculture and Forestry, Finland
Forests and climate change mitigation in the Swedish context (Presentation)
Björn Boström, Senior Policy Adviser
Swedish Environmental Protection Agency
Carbon Neutrality in Bio-economy (Presentation)
Ahti Fagerblom, Manager
Energy and Climate Policy, Finnish Forest Industry
Bioenergy, by far the biggest renewable (Presentation)
Joona Turtiainen, Senior Adviser, Energy and
Hyödynnä Pariisin ilmastoneuvotteluiden tausta-analyysiä EK:n teemasivustoilta ja tutustu Pariisi-tietopakettiin (muistio, pdf).