Pariisin ilmastoneuvottelut: Yritykset haluavat olla osa ratkaisua
Yritykset haluavat tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään. Jotta markkinat saadaan toimimaan ilmaston hyväksi, päästöille tarvitaan kansainvälinen hintalappu. Pariisin ilmastokokous on tärkeä etappi kohti aitoja, maailmanlaajuisia päästövähennyksiä.
Elinkeinoelämän ilmastoseminaarissa Finlandia-talolla pohditaan 5.11., mitä myönteisiä mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintä tarjoaa yrityksille.
Suomalaisyrityksillä on tarjottavana monia kärkiluokan tuotteita ja teknologioita maailmanmarkkinoille. Mitä laajempi ilmastosopimus saavutetaan, sitä laajemmat markkinat ilmastoratkaisuille syntyy. Ja mitä tasapuolisempia sitoumukset ovat, sitä paremmin yritysten pelikenttä tasoittuu ja ns. hiilivuodon uhka vähenee. Päästöjen hinnoittelu on olennainen keino saada markkinat toimimaan päästöjen vähentämiseksi.
EK:n johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala luonnehtii yritysten lähestymistapaa ilmastoneuvotteluissa:
–Yritykset eivät halua olla ilmasto-ongelman aiheuttaja vaan ratkaisija. Tehokkaimmin ilmastotoimissa päästään eteenpäin, kun markkinat vauhdittavat kehitystä esimerkiksi päästöjen globaalin hinnoittelun avulla. Ilmastokysymyksessä tarvitaan vuoropuhelua niin hallitusten, elinkeinoelämän, palkansaajajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteiskunnan tahojen kanssa.
Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori haluaa herättää keskustelua ilmastoliiketoiminnan käytännön edistämisestä:
–Nyt tarvitaan uskottava, globaali ilmastosopimus. Cleantech-tuotteiden tullien vapauttaminen olisi tärkeä askel, joka vauhdittaisi myös suomalaisia yrityksiä maailmalle.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitää kattavaa ja sitovaa ilmastosopimusta suurena mahdollisuutena Suomelle:
– Pariisissa on tarkoitus sopia siitä, miten kahden asteen tavoitteeseen päästään ja miten päästövähennyksiä tarkastettaisiin määräajoin. Nämä olisivat selviä signaaleja yritysmaailmalle. Maailma suuntaa kohti vähähiilisyyttä, ja meillä on tarjota kasvaville markkinoille hyvää osaamista.
Rettig-konsernin toimitusjohtaja sekä Cleantech Finland -brändin johtoryhmän ja ICC Suomen valtuuskunnan jäsen Hans Sohlström uskoo vientipotentiaaliin:
– Suomalaisten cleantech-yritysten erityisvahvuutena ovat uusiutuva energia ja biotuotteet, kierrätys, veden ja ilman puhdistus sekä energiatehokkuus. Näillä alueilla Suomesta tarjotaan maailmanluokan osaamista.
Kansainvälisen bisnesyhteisön näkökulman seminaariin tuo Martina Bianchini, joka toimii kansainvälisen kauppakamari ICC:n luottamuselinten johtotehtävissä energia- ja ilmastokysymyksissä:
–Ilmaston pelastaminen on yhteinen missio, jonka eteen niin valtioiden, yritysten ja yksilöiden tulee tehdä voitavansa. Nyt tarvitaan uskottava kansainvälinen sopimus, pelkät tilkkutäkkimäiset alueelliset toimet eivät riitä. Fiksu sääntely on avainasemassa, jotta cleantech-yritykset saavat ilmastoa säästävät ratkaisunsa mahdollisimman laajasti käyttöön maailman markkinoilla.
SAK:n pääekonomisti Olli Koski odottaa Pariisin neuvottelujen vauhdittavan ilmastoratkaisujen kysyntää:
– Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää vielä mittavia investointeja. Tähän sisältyy merkittävä mahdollisuus luoda kysyntää ja työpaikkoja. Kattava Pariisin sopimus toisi vakautta ja näkymää ilmastotoimenpiteille ja investoinneille.
WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle ei usko maailman voivan odottaa Pariisin sopimuksen voimaantuloa:
–Edessämme ammottaa gigatonnien päästökuilu, joka täytyy kuroa umpeen – jo ennen vuotta 2020. Monet yritykset ovat onneksi osoittaneet olevansa valovuosia pidemmällä kuin valtiot ja ottaneet tilanteen omiin käsiinsä. Tarvitsemme kipeästi innovatiivisia pioneeriyrityksiä uudistamaan energiajärjestelmämme. Tämän lisäksi yrityksiltä tarvitaan rohkeutta mukautua vähähiiliseen yhteiskuntaan, jonka tulo on vääjäämätön.
Greenstream Oy:n toimitusjohtaja Jussi Nykänen arvioi ilmastosopimuksen merkitystä pk-yrityksen näkökulmasta:
– Markkinat ajavat yrityksiä kehittämään ilmastomyötäisempia tuotteita ja palveluita. Vihreä trendi perustuu siis aitoon kysyntään, mutta Pariisin neuvotteluiden onnistuminen vahvistaisi sitä entisestään.
Seminaarin järjestivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) Suomen osasto.
