Perusopetuksella keskeinen rooli nuorten yhteiskuntatakuussa

Koko ikäluokan siirtyminen perusopetuksesta toiselle asteelle ja koulutuksesta työelämään on tärkeä tavoite. Perusopetuksen tehtävänä on vahvistaa erityisesti heikoimpien oppilaiden jatko-opiskeluvalmiuksia ja herättää nuoren kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

– Nuoret tarvitsevat omakohtaisia kokemuksia työelämästä. Perusopetuksen työelämäyhteistyön ensisijaisena tavoitteena tulee olla nuorten koulutus- ja uravalintojen tukeminen. Opinto-ohjaajien lisäksi nuorten tulevaisuusvalintojen tukemisessa tarvitaan kaikkien opettajien ja koko kouluyhteisön roolin vahvistamista, toteaa koulutusasiantuntija Mirja Hannula EK:sta.

Perusopetuksen yleisistä tavoitteista ja siihen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden kesken päätetään valtioneuvoston asetuksella. Lausunnot opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksesta annettiin viime viikolla. Asia on käsittelyssä seuraavaksi hallituksen sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä ja päätökset uudesta tuntijaosta on tarkoitus tehdä tämän kevään aikana.

–  Pakollisten ja valinnaisuuden suhdetta tulee tarkastella tuntijaon jatkovalmistelussa uudelleen. Opetuksen järjestäjällä tulee olla mahdollisuus painottaa opetusta. Koko valinnaisuus ei saa kuitenkaan olla opetuksen järjestäjän suunnattavissa, vaan oppilaan mahdollisuudet valita opintoja kiinnostuksensa mukaisesti tulee turvata yläkoulussa. Opiskelumotivaation ja jatko-opintoihin siirtymisen kannalta valinnaisuudella on tärkeä merkitys nuorelle,  jatkaa Hannula.

EK:n lausunnon keskeinen sisältö:

1) Taitojen vahvistaminen yleisissä tavoitteissa oikea suunta

EK pitää tärkeänä elinikäisen oppimisen taitojen vahvistamista perusopetuksen yleisissä tavoitteissa. Tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen tulee olla arkea jokaisen oppilaan kohdalla. Myös talous- ja kuluttajataitoihin tulisi kiinnittää opetuksessa nykyistä enemmän huomiota.

2) Aihekokonaisuuksien avulla uudenlaista yhteistyötä ja toimintakulttuuria

EK tukee ehdotusta aihekokonaisuuksien vahvistamisesta tuntiresurssilla. Opetuksen eheyttäminen yläkoulussa työryhmän ehdottamalla tavalla luo uudenlaisia mahdollisuuksia koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja koulun vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan ja työelämän kanssa.

3) Koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää yksilöllisempiä valintoja

Perusopetuksella on keskeinen rooli nuorten yhteiskuntatakuussa erityisesti heikoimpien oppilaiden jatko-opintovalmiuksien ja opiskelumotivaation vahvistamisen osalta. Perusopetuksen tulee tuottaa jokaiselle oppilaalle hyvä perusosaaminen äidinkielessä ja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa.

EK pitää valitettavana, että ehdotus kaventaa entisestään oppilaan valinnaisuutta. Perusopetuksen tärkeänä tehtävänä on jokaisen kiinnostuksen herättäminen jatko-opintoihin ja tulevaisuusvalintoihin. Oppilaalla tulisi olla vuosiluokilla 7–9 mahdollisuus suunnata opintojaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan esimerkiksi taito- ja taideaineisiin tai syventäviin opintoihin matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa.

4) Opetuksen järjestäjän omat painotukset osana valinnaisuutta

EK pitää tärkeänä, että opetuksen järjestäjä voi suunnata valinnaisia opintoja esimerkiksi tietotekniikan opetukseen, aihekokonaisuuksiin tai eri oppiaineiden syventäviin ja soveltaviin oppimääriin. Ehdotuksen perustelut ovat tältä osin kannatettavia. Pakollisten ja valinnaisuuden suhdetta tulee tarkastella jatkovalmistelussa uudelleen. Tuntijaossa tarvitaan sekä oppilaan että opetuksen järjestäjän valinnaisuutta.

5) Koulutus- ja uravalintojen tukemiseen tarvitaan uutta otetta

Perusopetuksen vastuuta koko ikäluokan siirtymisestä toiselle asteelle tulee lisätä. Opinto-ohjaajien lisäksi nuorten tulevaisuusvalintojen tukemisessa tarvitaan kaikkien opettajien ja koko kouluyhteisön roolin vahvistamista. Nuoret tarvitsevat kouluaikana omakohtaisia kokemuksia työelämästä. Perusopetuksen työelämäyhteistyön ensisijaisena tavoitteena tulee olla nuorten koulutus- ja uravalintojen tukeminen.

6) Kieliohjelmaa uudistettava ennakkoluulottomasti

EK korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. Ehdotus ei tue A1-kielen valintojen monipuolistamista. Kielten opiskelun monipuolistuminen ja riittävän kielivarannon varmistaminen edellyttävät rakenteellisia muutoksia kieliohjelmaan.

Lisätietoja:
Mirja Hannula, asiantuntija
p. 09 4202 2232
etunimi.sukunimi@ek.fi