Resurssitehokkuuden edistäminen vaatii pullonkaulojen avaamista

Suomalainen teollisuus on tehostanut materiaalien ja energian käyttöä jo 20 vuoden ajan. Nyt markkinoilla on tilausta innovaattoreille, jotka loisivat resurssitehokkuudesta itsenäistä liiketoimintaa. Lainsäädäntö ja lupamenettelyt eivät vielä tue uutta ajattelutapaa.

Resurssitehokkuus (materiaali- ja energiapanos tuoteyksikköä kohden) on kehittynyt Suomessa myönteisesti viimeiset 20 vuotta. Puhutaan talouden ja luonnonvarojen käytön irtikytkeytymisestä, kun BKT kasvaa käyttöä nopeammin.

Uusilla tuotantomenetelmillä ja teknologioilla voidaan vähentää sähkön kulutusta, välttää jätteiden syntymistä, kierrättää ja hyötykäyttää sivutuotteita, optimoida tuotantoprosesseja sekä parantaa logistiikkaa.

Resurssitehokkuudella voidaan myös parantaa yrityksen kilpailukykyä montaa kautta, kertoo EK:n asiantuntija Jouni Lind. Tuotantopanosten tehokas käyttö alentaa kustannuksia, parantaa tuottavuutta ja vähentää ympäristökuormitusta. Käytännön kokemuksia jaettiin elinkeinoelämän vastikään pidetyssä resurssitehokkuusseminaarissa.

Resurssitehokkuudessa on keskeistä tarkastella materiaali- ja energiavirtoja kokonaisvaltaisesti. Resurssien käyttöä tulee arvioida tuotteen koko elinkaaren ja sitäkin laajemman toimitusketjun laajuudelta.

Valitettavasti lainsäädäntö ja hallintomenettelyt eivät vielä tue tällaista kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Esimerkiksi teollisuuden jäte voi olla toisen tuotannon raaka-aine. Kuitenkin nykyinen jätteen määritelmä vaikeuttaa uudelleen käyttöä. Jätteiden kanssa joudutaan vaikeisiin ja aikaaviepiin lupamenettelyihin.

Resurssitehokkuudesta uutta kasvua?

EK:n seminaarissa tuli esille tarve toimialarajat ylittävälle yhteistyölle, tiivistää Lind.

–  Useiden yritysten businessintressit ovat muualla kuin sivuaineksien hyötykäytössä. Nyt onkin tilausta täysin uusille innovaattoreille, jotka loisivat resurssitehokkuudesta liiketoimintaa.

Elinkeinoelämä odottaa julkiselta vallalta esteiden purkamista ja kannustavuutta resurssitehokkuuden edistämiseen. Tarvitaan enemmän pilotteja uusien ratkaisujen löytämiseksi ja viranomaisten joustavaa suhtautumista niihin.

EU voi pelata itsensä pois markkinoilta

EU:n komissio on laatinut tiekartan resurssitehokkuuden edistämiseen. Siinä korostetaan raaka-aineiden saannin turvaamista, kierrätystuotteiden markkinoiden kehittämistä sekä tutkimusta ja innovaatioita.Lindin mukaan olisi vahingollista, jos EU lähtee voimakkaasti säätelemään markkinoita.

– EU voi menettää jäykillä toimintatavoilla kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Resurssitehokkuuden edistäminen on globaali kysymys, eikä EU voi sitä yksipuolisilla hankkeilla ratkaista. Myös kuluttajilla on vastuunsa.

Euroopan parlamentti käsittelee lähiaikoina resurssitehokkuutta koskevan mietinnön. EK odottaa, että parlamentti ei lähde regulaation tielle vaan tukee innovaatioiden ja uusien investointien Eurooppaa.

– Yrityksille ei saa lisätä hallinnollista taakkaa, vaan päinvastoin luoda suotuisa toimintaympäristö uusille ekotehokkaille investoinneille. Ympäristöohjauksessa (mm. merkinnöissä ja tuotesuunnitteluvaatimuksissa) on oltava pragmaattinen. Verotuksella ei saa luoda lisähaittoja kilpailukyvylle. Resurssitehokkuuden toteuttamisessa tulee ottaa huomioon kunkin maan ja tuotantosektorin erityispiirteet.

Lisätietoja:
Asiantuntija Jouni Lind
puh. 050 5213 305
etunimi.sukunimi@ek.fi