Tupo ei enää kuulu Ruotsin keinovalikoimaan
Ruotsin talous on porskuttanut lähes pari vuosikymmentä kovassa myötätuulessa. Kehityksen moottorina on toiminut työmarkkinoiden valtava muutos. Jo viisitoista vuotta vientisektori on määrittänyt palkankorotukset ja tämä näkyy ruotsalaisten yritysten erinomaisessa kilpailukyvyssä, kertoo Ruotsin elinkeinoelämän Svenskt Näringslivin työmarkkina-asioista vastaava Christer Ågren.
Ruotsin talouden vahva nousu perustuu paljon työmarkkinoiden joustavuuteen. Perinteiset ratkaisut jätettiin lähes parikymmentä vuotta sitten ja siirryttiin vientiliittojen määräämään palkkatahtiin. EK:n ruotsalaisen sisarjärjestön varatoimitusjohtaja Christer Ågren valotti asiaa suomalaisille työmarkkinajohtajille Helsingissä. Ågren on työskennellyt Stora Enson johdossa, joten suomalaisen työelämän jäykkyydet ovat hänelle tuttuja.
– Ruotsin työmarkkinat olivat myös hyvin jäykkiä 1990-luvun lopulle asti. Sen jälkeen niin palkansaajat kuin työnantajat huomasivat, ettei vanhalla mallilla päästä kenenkään kannalta hyvään tulokseen. Voidaan sanoa, että Ruotsin nousu perustuu paljon työmarkkinoiden muutokseen, sanoo Ågren.
Miksi Ruotsissa ei lakkoilla?
Uuden sopimusjärjestelmän ansiosta kehitettiin myös sovittelujärjestelmää. Sovittelijantoimistossa tunnustettiin viennin merkitys eli ns. teollisuussopimuksen asema. Samalla sopimusjärjestelmän muutos vähensi radikaalisti lakkoja. Joinain vuosina ei ole ollut yhtään lakkoa. Myös laittomien lakkojen määrä on ollut vähäistä.
Uusi tapa toi harppauksen paikallisen sopimiseen. Vientiliitot määrittelevät vain palkkakaton ja koska palkankorotukset tulevat harvoin yleiskorotuksina, sovitaan lisistä yritys- ja liittotasolla. Lisäksi ala- ja yrityskohtaisesti sovitaan ns. tekstikysymyksistä.
– Paikallisen ja yksilöllisen palkanmuodostuksen valtava lisääntyminen on taannut työrauhan. Palkankorotuksia on toteutettu harvoin pelkkinä yleiskorotuksina vaan kaikilla on ollut halu sopia omista työehdoista ilman lakkoja. Palkanmuodostus on vain osa ruotsalaista systeemiä. Samaan aikaan valtion menot on pidetty kurissa, mikä on helpottanut yhteiskunnan kehittämistä, kertoo Ågren.
