Sähkön kulutuspiikki havahduttaa Suomen pohtimaan energiaomavaraisuuttaan

Sähkön kulutus nousi tänään uuteen ennätykseen pakkasen siivittämänä. EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström arvioi Suomen energiatulevaisuutta.

Mikael Ohlström tekee EK:ssa edunvalvontaa energian, ilmaston ja biotalouden teemoista.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid tiedotti Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskitehon nousseen tänä aamuna kello 8-9 aikaan kaikkien aikojen ennätyslukemiin noin 14 900 megawattiin. Suomessa tuotettiin itse 10 700 megawatin teholla sähköä ja loput peräti 4 200 megawattia (lähes 30 % kulutuksesta) tuotiin naapurimaista.

Onneksi häiriöitä ei ole tänään ollut niin omissa voimalaitoksissamme kuin tuontiyhteyksissäkään, joten sähköä on riittänyt häiriöttömästi. Tilanne on kuitenkin riskialtis, toteaa EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström:

– Tilanne on kuitenkin riskialtis, sillä jos iso rajasiirtoyhteys katkeaisi, olisimme pian 300 MW:n tehoreservin varassa. Senkin jälkeen kantaverkkoyhtiöllä on varavoimaloita käytettävissä, mutta aika rajoilla jo mennään, jos pakkaset jatkuisivat pidempään.

Jos Suomi ei olisi pitkittyneessä taantumassa, olisi teollisuustuotanto ja siten myös sähkönkulutus nykyistä korkeammalla tasolla, muistuttaa Ohlström. Silloin olisi jo tiukat paikat.

Viime vuosina käytöstä on poistunut ja edelleen uhkaa poistua paljon pelkkää sähköä tuottavaa lauhdetuotantoa, joten Suomessa ei ole enää samalla lailla varavoimalaitoksia kovien pakkasten varalle. Mikäli naapurimaistakaan ei sähköä jostain syystä saisi, olisi tilanne jo vaikea, Ohlström toteaa:

– Silloin esimerkiksi suurten teollisuuslaitosten olisi vähennettävä sähkönkulutustaan ja siten tuotantoaan. Vapaaehtoisesti toteutettuna tällainen kysyntäjousto on hyvä keino tasata sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä epätasapainoa, mutta pakotettuna ei-toivottava ja paremminkin ei-hyväksyttävä asia, joka johtaa teollisen tuotannon menetyksiin.

– Sähkö on Suomen energiavaltaisessa talousrakenteessa tärkeä tuotannontekijä ja sen varma saatavuus kilpailukykyisin hinnoin on ehdottoman tärkeää. Suomi ei voi olla jatkuvasti sähköntuonnin varassa, koska silloin altistutaan ajoittain korkeille hintapiikeille eikä toimitusvarmuutta voida taata kaikissa oloissa.

Suomessa on viime aikoina keskusteltu myös hitaamman sähköntuotantoreservin, ns. huoltovarmuusreservin, käyttöön ottamisesta. Siinä (muutoin romutettavia) lauhdelaitoksia ylläpidettäisiin siten, että ne olisivat käynnistettävissä 1-2 viikon kuluessa. Akuutteihin pakkastilanteisiin siitäkään ei olisi apua, mutta ennalta ennustettaviin säätilanteisiin ja pitkittyviin vikatilanteisiin kylläkin.

– Ennen kaikkea olisi toivottavaa, että oma markkinoilla oleva tuotantokapasiteettimme olisi riittävällä tasolla. Kun sähkön nettotuonti on ollut vuositasollakin jo viidennes kulutuksesta ja nyt koettuina huipputunteina lähes kolmannes, niin uusille voimalaitoksille olisi tilaa jo rakenteilla olevien lisäksikin. Nämä asiat on huomioitava parhaillaan valmisteilla olevassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, jossa katsotaan vuoteen 2030 saakka.

Kaikkien päästöttömien ja vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen on oltava rakennettavissa ja niiden kannattavuudesta on huolehdittava mahdollisimman markkinaehtoisella, vakaalla ja ennakoitavalla toimintaympäristöllä, Ohlström kiteyttää.