Selkeyttä veronparatiisikeskusteluun

30.04.2013

Veronkierto, veroparatiisit ja verosuunnittelu ovat nousseet sekä kansainvälisen että kotimaisen verokeskustelun keskiöön. Viimeksi maanantaina Suomessa järjestettiin kansainvälinen seminaari aiheesta.

– Oman haasteensa keskusteluun antaa asioiden ja taloudellisten ilmiöiden vaikeus. Mielipiteitä tuntuu olevan paljon enemmän kuin jäsentyneitä näkemyksiä. Miljardien verotuottomenetykset otsikoissa ovat toki raflaavia, mutta monessa tilanteessa myös reilusti yliampuvia, sanoo EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.

Idea valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen isännöimän seminaariin syntyi lokakuussa EU:n verokomissaarin Algirdas Šemetan Suomen vierailun yhteydessä. Komissaari Šemeta oli myös yksi seminaarin panelisteista.

Aihetta lähestyttiin seminaarissa kahdesta eri näkökulmasta: Ensimmäisessä paneelissa keskityttiin erityisesti EU-hankkeisiin veronkierron estämiseksi. Toisessa paneelissa lähtökohtana oli OECD:n ja G20-maiden toimet kansainvälisen veronkierron suitsemiseksi. Aihe tuskin olisi voinut olla ajankohtaisempi.

– Julkisessa keskustelussa – kuten maanantain seminaarissakin – rahanpesu, varojen piilottelu veroparatiisiin ja yritysten verosuunnittelu yhdistetään valitettavan usein samaan lauseeseen. Keskustelussa näyttää unohtuvan, että kansainvälisesti toimivat konsernit ovat jo nyt tarkkojen raportointivelvoitteiden ja tilintarkastusmääräysten ympäröimiä, Pasanen muistuttaa.

– On harhaa, että kansainvälinen konserni pystyisi piilottamaan ja salaamaan tulojaan. Veroparatiisissa mahdollisesti olevat varat ja sinne kertyvät tulot näkyvät yhtiön tilinpäätöksessä. Kun nämä tulot verotetaan lisäksi lähes aina veroparatiisiyhtiön omistavan yrityksen kotivaltiossa, ei veroparatiisiin sijoittautumisesta kerry edes verohyötyä. Tämä verotusmenettely johtuu ns. väliyhteisölainsäädännöstä. Tämän lainsäädännön ansiosta voikin helposti vastata valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle, että ”we have got our money back”.

Verkko kiristyy rikollisten ympärillä

Kokonaan eri asia on rikollinen raha ja yksityishenkilöiden mahdollisesti pimittämät sijoitukset veroparatiiseissa.

– Kun veroparatiisit on vähitellen pakotettu osallistumaan kansainväliseen tietojenvaihtoon, on verkko myös näiden tulojen ympärillä kiristynyt. Välineitä tietojen saamiseksi on yhä enemmän. Tämä on hyvä, sillä rikollista toimintaa ei saa hyväksyä. Tietojen saamisessa on kyse ennen kaikkea valtioiden aktiivisuudesta ja yhteistyön kehittämisestä, Pasanen sanoo.

Katso täältä EK:n toimittajaseminaarin aineistoa ”Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset”, Virpi Pasanen ja EK:n johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara: