Sopeutustoimet painottuivat viime vaalikaudella veronkiristyksiin
Viime vaalikauden alussa hallitus sopi, että menoleikkauksia ja veronkiristyksiä tehdään vaalikaudella yhtä paljon. Koko julkisen talouden tasolla tämä periaate ei toteudu. Veronkiristyksiä tehtiin paljon enemmän kuin menoleikkauksia, sanoo EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.
Vuosina 2012–2015 verot kiristyivät nettomääräisesti kaikkiaan 4 miljardia euroa. Valtion veroja nostettiin vaalikaudella runsaalla 1,6 miljardilla eurolla. Merkittävimmät kiritykset kohdistuivat työhön, kulutukseen ja energiaan.
Lisäksi sosiaalivakuutusmaksut nousivat yhteensä 1,6 mrd euroa. Valtionosuusleikkaukset johtivat kunnallisveron 0,8 mrd euron korotuksiin viime vaalikaudella.
Menoja sen sijaan leikattiin nettomääräisesti vuosina 2012–2015 vain noin 1,8 miljardilla eurolla. Suurimmat menoleikkaukset kohdistuivat valtion kulutusmenoihin ja kotitalouksien siirtomenoihin.
Veronkiristykset taakkana myös alkaneella vaalikaudella
Osa viime vaalikaudella tehdyistä päätöksistä vaikuttaa myös kuluvalle vaalikaudelle. Kun nämä päätökset otetaan huomioon, viime vaalikauden talouspolitiikan linja on entistä veronkiristyspainotteisempi.
Tehdyt päätökset johtavat siihen, että vuoteen 2019 mennessä verot nousevat 5,1 mrd euroa ja menoja leikataan nettomääräisesti vain 1,2 mrd euron verran.
Viime vaalikauden päätöksiä tarkastellaan usein vain valtion talouden osalta. Tämä on Pinomaan mielestä kuitenkin liian suppea näkökulma.
– Tarkastelun ulkopuolelle jää silloin sosiaaliturvamaksujen korotukset ja kuntaverojen nousu. Tällöin myös valtionosuuksien leikkaukset ovat ”aitoja” menoleikkauksia, vaikka ei ole näyttöä, että ne olisivat kunnissa johtaneet todelliseen menosopeutukseen, Pinomaa sanoo.
