Suomalaiset vahvuudet ovat hyvä lähtökohta kiertotalouden menestykselle

Suomalaisilla on kaikki edellytykset menestyä kiertotalouden etulinjassa, kun teknologia- ja prosessiteollisuuden osaaminen sekä palvelut ja digitaalisuus kohtaavat.

Kiertotalous on painopisteenä niin EK:n edunvalvonnassa kuin jäsenliitoissa. Teknologiateollisuus on ollut aktiivisesti aiheen äärellä mm. tuodessaan jäsenyrityksensä pohtimaan uuden talousmallin tulevaisuutta yhdessä päättäjien kanssa ja lanseeraamalla yrityksille uuden kiertotalouden kasvualustansa (lue Teknologiateollisuuden tiedote 27.1.).

Kierrot uuden talousmallin ytimessä

Kiertotalous-käsitteellä viitataan toimintamalliin ja liiketoimintaan, jossa raaka-aineita, tuotteita ja materiaaleja käytetään taloudessa mahdollisimman tuottavasti ja kestävästi.

Ilmiön ytimessä ovat erilaiset kierrot: tavoitteena on saada pidettyä tuotteet ja materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä ennen kuin ne muuttuvat jätteeksi. Usein tämä edellyttää niiden kierrättämistä eteenpäin periaatteella ”toisen jäte on toisen raaka-aine”. Perinteinen kierrätys on vain pieni osa kiertotalouden toimintaa.

Hävikki pois, resurssiviisautta tilalle

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen näkee kiertotaloudessa isot mahdollisuudet, kun esim. metallinjalostus, kemianteollisuus, palvelut ja digitaalisuus kohtaavat.

– Koko arvoketjun kattavassa ajattelussa sekä palveluiden ja älykkäiden toimintamallien käyttöönotossa avautuu valtavat mahdollisuudet. Tähtäimessä on miljardien arvonlisäys.

Ellen MacArthur -säätiön asiamies Mats Linderin mukaan kiertotalouden jättimäinen potentiaali liittyy resurssien nykyiseen vajaakäyttöön ja tyhjäkäyntiin:

–Eurooppalaisista autoista 92 % seisoo joka hetki parkissa. 31 % ravinnosta menee hävikkiin. Työaikanakin 50–65 % toimistotilasta on tyhjillään. Vastaavia esimerkkejä löytyy yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta.

Bisnes on kiertotalouden moottori

SSAB on pitkälle erikoistunut, maailmanlaajuisesti toimiva teräsyhtiö, joka toimii kiertotalouden keskiössä. Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Helena Kivi-Koskinen kommentoi uuden talouslogiikan lähtökohtia:

– Kaiken ytimessä on tarve löytää aito bisnescase. Kiertotalous lähtee lentoon vain, jos se on yritysten silmissä kaupallisesti järkevää ja sille on tulevaisuuden edellytyksiä.

Kiertotalous laittaa pelikenttää monella tapaa uusiksi, Kivi-Koskinen muistuttaa.

– Paljon puhutut teolliset symbioosit avaavat nyt ainutlaatuisia mahdollisuuksia myös suurten ja pienten yritysten yhteistyölle. Tässä kannattaa katsoa laajasti koko arvoketjua, jonka varrelta pieni kumppani voi löytää oman siivunsa kasvavasta bisneksestä.

Myös lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka pk-yritykset voivat tulla mukaan kiertotalouteen:

–Jo yksistään kemikaalialan Reach-sääntely on niin massiivista, että sen haltuunotto on vaativa tehtävä isollekin kansainväliselle teräsyhtiölle. Miten vasta kasvuun lähtevä pk-yritys voi siitä selvitä?

Kiertotalous on suomalaista arkipäivää

Suomalaiset yritykset ovat tarttuneet haasteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä, kuinka yritykset ovat jo kiinni kiertotaloudessa:

• Automaatio, robotiikka ja esineiden internet lisäävät resurssien käytön tehokkuutta niin tuotannossa kuin logistiikassakin, muun muassa materiaali- ja jätevirtojen seurannan avulla.
• Koneiden huolto- ja kunnossapitopalvelut auttavat pitämään laitteet kauemmin käytössä, ja koneita ja laitteita voidaan myös rakentaa uudelleen.
• Jakamistalouden digitaaliset palvelut mahdollistavat kuluttajien välisen vaihdannan.
• Jätteiden kierrätys yrityksen omassa toiminnassa sekä kierrätyspalvelut kuluttajille palauttavat tuotteet ja materiaalit uudelleen käyttöön.

EK:n näkemys kiertotaloudesta

Kiertotalouteen tulisi tarttua mahdollisuutena luoda Suomeen ja koko Eurooppaan uutta, kestävää talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Parhaiten sitä vauhditetaan luomalla kannustava toimintaympäristö yritysten liiketoiminnalle ja sen kehittymiselle.

• Kiertotalous toteutuu yritysten ja kuluttajien päätösten kautta. Siksi on olennaista valjastaa markkinat vauhdittamaan sen etenemistä. Kaikille toimijoille tulee taata tasavertaiset kilpailuolosuhteet.
• Tarjontaa voidaan parhaiten edesauttaa luomalla kannustava toimintaympäristö yritysten liiketoiminnalle, innovaatioille ja investoinneille. Kysyntää voidaan luoda vaikuttamalla kuluttajavalintoihin sekä suuntaamalla julkisia hankintoja.
• Kiertotalous on EU:lle tilaisuus viedä paremman sääntely periaatteet käytäntöön. On tärkeää jättää tilaa yritysten omaehtoiselle uudistumiselle ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämiselle.
• Mittarien tulee olla sellaisia, että ne kuvaavat relevantilla ja todenmukaisella tavalla kiertotalouden astetta ja kasvua. Tilastointi- ja laskentatavat on tärkeä yhdenmukaistaa EU:n sisällä ja pyrkiä siihen myös kansainvälisesti.
• Kiertotalous syntyy yritysten välisissä rajapinnoissa. Siksi on tärkeää saada eri toimialojen yritykset yhteen. Uuden liiketoiminnan ja kumppanuuksien synnyttäminen edellyttää demonstraatiohankkeita ja kokeilualustoja.