Ihmiset ja robotit pelaavat yhteen ABB:n tehtaalla Vaasassa

Vaasan kytkintehtaalle marssitettiin 24 robottia ja tehdas automatisoitiin. Eikä ketään ole sen vuoksi irtisanottu.

ABB:n tehdasalue Helsingin Pitäjänmäellä on oma pieni maailmansa. Rakennuskannassa ja kadunnimistössä näkyy pitkä teollinen historia. Ensi vuonna juhlitaan Pitäjänmäellä teollisen toiminnan sataa vuotta: Gottfrid Strömbergin sähköliikkeen valimorakennus valmistui alueelle vuonna 1916.

Strömberg-nimi säilyi vuoteen 1986, jolloin ruotsalainen Asea osti Strömbergin. Kaksi vuotta myöhemmin Asea ja sveitsiläinen Brown Boveri fuusioituivat maailmanlaajuiseksi ABB-yhtymäksi.

Yrityskaupat eivät ole kuitenkaan hävittäneet Suomesta toimintaa. Tänään ABB on pääkaupunkiseudun suurin teollinen työnantaja. Yhtiön kolme muuta tehdasaluetta sijaitsevat Vaasassa, Porvoossa ja Haminassa.

ABB työllistää Suomessa 5 200 ihmistä. Maailmanlaajuisen yhtymän Suomen-toimintojen liikevaihto on 2,1 miljardia euroa.

Suomen ABB:lle on annettu globaalissa yhtymässä tärkeitä vastuita: taajuusmuuttajat, sähkömoottorit, generaattorit, kytkimet, erikoismuuntajat, suojareleet, laivojen ruoripotkurijärjestelmät, tuulivoiman konvertterit ja aurinkoenergian invertterit sekä sähköverkon ohjausjärjestelmät. Lisäksi yhtiö valmistaa Suomessa sähköasennustarvikkeita ja on iso projektitoimittaja.

Pitkä linja näkyy myös yhtiön toiminnassa. Työntekijät viihtyvät talossa pitkään. Suomen ABB:n toimintojen toimitusjohtaja Tauno Heinola tuli yhtiön palvelukseen Pitäjänmäen taajuusmuuttajatehtaalle lähes 32 vuotta sitten, joulukuuussa 1983.

Avoin tiedonsiirto auttaa optimoimaan koko ketjun

Suomen ABB:llä on pitkät perinteet, mutta samalla on säilynyt halu olla uudistaja. Digitalisaatio otettiin Strömbergillä tuotteissa käyttöön jo 1980-luvun alussa.

Digitalisaatio ulottuu Tauno Heinolan uran ensi vaiheisiin.

– Kun tulin Strömbergille töihin, täällä kehitettiin digitaalisia taajuusmuuttajia ja sähköjakeluverkon suojareleitä. Minun käsitykseni mukaan Strömberg oli aivan eturintamassa.

Digitaalisuus tarkoitti sitä, että taajuusmuuttajiin ja suojareleisiin asennettiin mikroprosessoreita, jotka seurasivat laitteiden toimintaa.

Sittemmin tämä toiminta on laajentunut käsittämään kokonaisten laitosten toiminnan valvonnan. Erityisesti vaikeissa, vaarallisissa tai kalliissa ympäristöissä toimivien laitosten, kuten vaikkapa hiilikaivosten tai merellä olevien tuulivoimaloiden, etävalvonta on jo yleistä.

Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevassa tehtaassa kehitetään ja valmistetaan muun muassa korkeajännitemoottoreita, tuuli- ja dieselgeneraattoreita sekä kestomagneettimoottoreita. ABB on maailman johtava tuuliturbiinigeneraattorien toimittaja.

Digitalisaation sovellus on myös räätälöity tuotekehittely.

Erityisen vaativissa olosuhteissa toimivan sähkölaitteen, kuten kivenmurskaimen tai hiilikaivoksen kaivurin, toimintaa voidaan seurata digitaalisten sensoreiden avulla äärimmäisen laajasti ja tarkasti, ja näin saatavan valtavan tietomäärän avulla pystytään aiempaa tarkemmin ennakoimaan ongelmat ja räätälöimään laite juuri tarvittavaan tehtävään.

Se on digitalisaation yhden perusominaisuuden big datan yksi sovellutus.

Digitalisaation toinen trendi on esineiden internet (internet of things). ABB on linjannut, että esineiden internet on nyt yhtymän strategian keskiössä.

– Teollisen evoluution seuraava suuri askel on siirtyminen ihmiset, palvelut ja esineet yhdistäviin internet-pohjaisiin ratkaisuihin, yhtiö itse julistaa.

Tauno Heinola näkee, että esineiden internetiin liittyvät mahdollisuudet muuttavat tuotteiden ja palvelujen ohella myös tavan tehdä liiketoimintaa. Hän visioi omankin yrityksensä tulevaisuutta.

– Meillä on paljon alihankkijoita ja niilläkin saattaa olla alikokoonpanon valmistajia. Ja meidänkin asiakkaamme saattaa vielä olla laitevalmistaja, jonka tuote on osa jotain laajempaa järjestelmää. Uskon, että koko tämän ketjun optimointi tulee houkuttelevaksi. Eli firmojen rajojen yli tapahtuva avoin tiedonsiirto, joka auttaa optimoimaan tämän koko ketjun. Mitä kilpailukykyisempi viimeinen siinä ketjussa on, sitä paremmin menee kaikilla tämän ekosysteemin yrityksillä.

Myös sähköhuollossa Heinola näkee mahdollisuuksia uudenlaisiin toimintatapoihin. Useisiin koteihin jo asennettujen älymittareiden antama tieto voidaan yhdistää voimalaitoksista saatavaan tietoon ja edelleen sääennusteisiin.

– Näin voidaan ohjata sekä sähköntuotantoa että kulutusta siten, että järjestelmä pysyy hyvin tasapainossa.

Esineiden internet mahdollistaa myös sähkön hinnan paremman ennustamisen ja siihen liittyvät palvelut.

– Kuvittelisin, että on mahdollista ennustaa sähkön hintaa jonkin verran eteenpäin, kun tiedetään, tuuleeko tai onko pilvistä eli voiko tuuli- tai aurinkoenergiaa käyttää. Kuluttaja voi antaa sähköyhtiölle valtuudet, että jos hinta menee yli sovitun kynnyksen, niin saa laittaa vaikka lämmityksen pois esimerkiksi puoleksi tunniksi tai sähköt kokonaan pois – pakastinkin voi hyvin olla vaikka puoli tuntia poissa päältä.

Syyskuun ensimmäisellä viikolla ABB julkisti messuilla Berliinissä uusimman digitalisaatiosovellutuksensa, sähköisen älykodin.

ABB:n älykoti on sähköisesti ääniaktivoitu: kodin sähkölaitteille voi antaa äänikäskyjä ja jopa esittää kysymyksiä. Voit antaa määräyksen kuten ”valot päälle” tai ”sulje maakuuhuoneen kaihtimet”, ja valot syttyvät käskystä ja kuulet kaihtimien sulkeutuvan. Tai voit asunnosta poistuessasi kysyä, ”jäikö Pekan huoneeseen valot päälle”, ja järjestelmä antaa vastauksen.

Heinola uskoo, että tämänkaltaiset kodin tarpeisiin kehitetyt tuotteet tulevat sovelluksina käyttöön myös teollisuudessa.

Tuottavuus parantunut viidessä vuodessa melkein 60 prosenttia

Suomen ABB:llä on edetty pitkälle robotiikassa ja automaatiossa, jotka myös ovat digitalisaatioon liittyviä kehityskulkuja. Vaasan kytkintehdas on lähes kokonaan automatisoitu. Se on ABB-yhtymän kärkihanke.

Kun rekka tuo kytkintehtaaseen tavaraa, radio frequency identification (RFID) -laite rekisteröi ”jokaista hilua myöten” rekan lastin ja siirtää tavarat tehtaan tietojärjestelmään. Sen jälkeen automaatti tyhjentää rekan ja siirtää tavarat automaattivarastoon. Varastosta ne siirretään tarpeen mukaan automaattitrukeilla automatisoidulle tuotantolinjalle, josta tuotteet menevät automaattipakkaukseen, ja sitten ne voidaan lähettää asiakkaalle.

Tehtaalla on myös automaattinen tilaustenkäsittely. Tilaus voi tulla vaikka puolenyön aikaan ja se valmistuu automatisoidussa tehtaassa niin, että se on lähetettävissä aamulla.

Tehtaaan 24 robottia ja automatisaatio eivät merkitse, että Vaasan kytkintehtaalla ei työskentelisi yhtään ihmistä, päinvastoin. Automatisaation vuoksi kytkintehtaalta ei ole irtisanottu yhtään ihmistä. Tehdas työllistää 112 henkilöä.

ABB:n asennustuotetehdas toimii Porvoossa.

Yleinen robotiikkaan liittyvä pelko on, että ihmisen työ korvautuu roboteilla. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston tutkijat esittivät kaksi vuotta sitten arvion, että 20 vuoden kuluessa puolet Yhdysvaltain työpaikoista on menetetty koneille.

Vaasan kytkintehdas todistaa toista. Miksi?

Tauno Heinolan vastaus on, että automatisaation ja robotiikan avulla kytkintehtaan tuotanto parani ja kilpailukyky vahvistui niin paljon, että tehdasta on pystytty kasvattamaan.

– Tehtaan tuottavuus on viidessä vuodessa parantunut melkein 60 prosenttia.

– Hyviä asioita on tapahtunut: työtyytyväisyys on parantunut ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet 30 prosenttia. Luottamusmiehetkin Pohjalaisessa kertoivat, kun yhteiskuntasopimuksesta oli puhetta, että tällä lailla tuottavuutta parannetaan.

– Tuotannon nopeus on parantunut, toimitusajat ovat lyhentyneet puoleen ja me pärjäämme markkinoilla paremmin. Ja vahvistunut asema on tuonut uusia työtehtäviä. Ei samoissa töissä kuin aiemmin mutta uusissa, kasvun ja uuden teknologian käyttöönoton myötä syntyneissä tehtävissä.

”Työelämä ei ole rajattu määrä tehtäviä, jossa robotit syövät ihmisten työt. Tarve työlle on rajaton. Jokainen robotisaation kautta hoidettu tehtävä avaa ovia uusille työtehtäville.” Näin kirjoittaa Mikael Jungner Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n julkaisemassa verkkopamfletissa Otetaan digiloikka.

Myös Porvoossa toimiva ABB:n asennustuotetehdas on automatisoitu. Siellä tuottavuus on kasvanut yli 40 prosenttia. Tehdas työllistää sata ihmistä.

Robottien käytöllä työpaikkoja pystytään pitämään Suomessa

Tauno Heinola uskoo, että automatisaatio ja robotiikka ovat niitä asioita, jotka nimenomaan pelastavat suomalaisia työpaikkoja.

Hän muistuttaa, että Kiina on maailman suurin ja nopeimmin kasvava robottien markkina.

– Siellä ei käytetä robotteja niinkään kustannusten takia vaan laadun ja tasalaatuisuuden vuoksi.

Heinola tuntee Kiinan, sillä hän johti siellä 13 vuotta taajuusmuuttajatehdasta.

– Jos ajatellaan Suomea, millä me pystymme pitämään täällä työpaikkoja? Millä me pärjäämme halpamaita vastaan? On tosi tärkeä juttu, että ajamme oman tuotantomme niin sujuvaksi ja tehokkaaksi kuin järkevästi on mahdollista. Uskon, että automatisaatiolla ja robottien käytöllä pystymme pitämään työpaikkoja täällä.

Heinola myöntää, että robotiikka ja automatisaatio myös vähentävät työpaikkoja automatisoitavassa prosessissa ja työttömiksi joutuu ihmisiä, joiden on vaikea löytää uutta työtä.

– Kuten Jungner kirjoitti, voi syntyä osaamiseen perustuvaa eriarvoisuutta. Se on haaste.

Heinola kuitenkin muistuttaa tutkimuksista, joiden mukaan yksi robotti luo kaksi–kolme uutta työpaikkaa toisaalle arvoketjuun.

– Joten roboteilla voi olla myös työpaikkojen määrää lisäävä vaikutus.

Tauno Heinola korostaa, että robottien käyttöönotossa ja automatisaatiossa työntekijöiden huomioiminen on tärkeää. Vaasassakin tehtiin muutokset askel askeleelta.

– Silloin riski on pienempi ja ihmisillä on aikaa olla prosessissa mukana ja ymmärtää, mitä ollaan tekemässä.

– Ensimmäiset onnistumiset, ne tietysti pienentävät muutosvastarintaa. Kun ihmiset näkevät, että tämähän olikin hyvä juttu. Ja että oma työnkuva monipuolistui.

ABB on edelläkävijä energiatehokkaiden moottoreiden kehittämisessä.

ABB-yhtymä on itsekin suuri robottien valmistaja. Asea julkisti ensimmäisen teollisuusrobottinsa jo vuonna 1978, ja sen jälkeen yhtiö on valmistanut jo yli neljännesmiljoona robottia.

Huhtikuussa ABB-yhtymä esitteli Hannoverin messuilla uusimman robottinsa YuMin (yhdistelmä sanoista you and me). Se on ihmisen yläruumiin kokoinen, työtasoon kiinni ruuvattava 38-kiloinen ja vähän ravun näköinen robotti, joka näkee ja ymmärtää puhuttua kieltä.

Yhtiön mukaan YuMi on maailman ensimmäinen ihmisen kanssa yhteistyöhön kykenevä teollisuusrobotti. Se toimii ihmisen valvonnassa ja työtoverina. Ihminen voi helposti kädenliikkeillä ja tabletin avulla ohjelmoida sen toimimaan halutulla tavalla. Sen kahden käden toimintasäde on viisi ja puoli metriä ja liikkeiden tarkkuus 0,2 millimetriä. Se on suunniteltu pienten elektronisten laitteiden, kuten kännyköiden, kokoamiseen.

On jo tullut kaikenlaisia visioita, missä muussa sitä voisi käyttää. On mielenkiintoista nähdä miten käy, Heinola sanoo.

Uusi robotti koettiin niin merkittäväksi, että Saksan liittokansleri Angela Merkel pysähtyi messuilla sitä ihmettelemään. YuMi-projektia ABB-yhtymässä johtaa suomalainen Joni Rautavuori.

– Tulevaisuuden robotit on paljon helpompi ottaa käyttöön, koska ihminen pystyy opastamaan, mitä niiden täytyy tehdä, Heinola sanoo.

– Sen sijaan, että robotti ohjelmoitaisiin tekemään jotakin yhtä liikettä, tulevaisuudessa niitä pystyy opastamaan, mitä niiden kuuluu tehdä.

Vastuisiin pitää keskittyä, eikä haikailla niitä mitkä menivät

Suomen ABB on vain muutama prosentti koko ABB-yhtymästä. Vähän kuin Suomi Euroopan unionissa.

Pienestä koostaan huolimatta Suomen ABB on menestynyt maailmanlaajuisessa yhtymässä hyvin. Suomalaiset yksiköt ovat saaneet tärkeitä vastuita.

Tauno Heinola tiivistää Suomen ABB:n menestyksen asenteeseen.

– Suomessa on jo kauan sitten ymmärretty, että meidän on keskityttävä niille alueille, missä meillä on globaaleja vastuita eikä haikailla niitä, jotka menivät.

Heinola tarkoittaa, että on syytä olla ylpeä omasta osaamisesta mutta samalla on nähtävä maailma sellaisena kuin se on.

HZ-moottoreiden tuotantolinja 1951-luvulla. Gottfrid Strömberg perusti sähköliikkeensä Helsingin Kamppiin vuonna 1889. Maailman johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtiö ABB on jatkanut menestyksekkäästi Strömbergin perintöä Suomessa vuodesta 1988.

Heinola on ylpeä Strömbergin perinnöstä. Se antoi myös hyvät lähtökohdat.

– Silloin kun Asea osti Strömbergin, Strömbergin tuotteet ja teknologia olivat hyvässä kunnossa. Strömberg oli insinööritalo. Tulosta ei tehty kovin paljon, mutta teknologia ja tuotteet olivat kunnossa.

Tällä osaamisella suomalaiset saivat Asean ja Brown Boverin fuusioissa suuremmat vastuut kuin Suomessa toimivien yksiköiden koko olisi edellyttänyt. Ja vastuista on pystytty pitämään kiinni.

Mutta maailmanlaajuisessa yhtymässä asema pitää ansaita joka päivä uudestaan.

– Vastuualueilla meidän pitää tehdä niin hirmu hyvää työtä, että yhtymän johdon ei tarvitse edes ajatella, pitäisikö näitä vastuita antaa jonkun toisen hoidettavaksi, Heinola linjaa.

– Meidän teknologiamme sekä tuotteidemme, järjestelmiemme ja palvelujemme pitää olla maailman huippuluokkaa. Se on elinehto. Muuten vastuu menee jonnekin muualle, ja kohta on pelko, että rupeaa häviämään muutakin.

Suomen ABB on tänään Suomen suurimpia teollisia tutkijoita.

– Me ensiksikin satsaamme pari sataa miljoonaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Toiseksi meidän tuotantomme pitää olla niin tehokasta kuin on järkevästi mahdollista. Siksi meidän pitää käyttää robotteja ja meidän pitää automatisoida. Se ei maksa täällä yhtään enempää kuin vaikkapa perinteisissä halpamaissa. Ja voi olla, että me osaamme virittää ne robotit jopa vähän paremmin.

– Ja sitten koko ketju. Kun saamme tilauksen, ketjun pitää toimia mahdollisimman tehokkaasti. Asiakkaitten kanssa pitää tehdä tosi hyvin töitä, ymmärtää asiakkaitten tarpeita. Ja kaiken tämän päälle pitää ymmärtää oma asema ja mahdollisuudet.

– Me olemme Suomen ABB:llä ymmärtäneet jo paljon ennen minun toimitusjohtaja-aikaani, että me emme ole halvimman kustannustason maa. Siksi meidän kannattaa satsata alueisiin, joissa tarvitaan osaamista läpi koko organisaation.

Siksi Suomessa tehdään erikoismuuntajia, ja tavallisten muuntajien tuotanto on muualla. Siksi Suomessa tehdään sähkömoottoreita, joita voidaan räätälöidä tilauskohtaisesti, ja vakiomoottorit tehdään muualla.

– Mutta se edellyttää, että koko organisaatio jokaista tehdastyöntekijää myöten osaa tehdä erilaisia variaatioita. Ja siihen on Suomessa hyvät edellytykset. Sellaisella ajattelulla olemme pärjänneet aikamoisen hyvin.

Teksti: Antti Blåfield
Kuvat: ABB

Lue Mikael Jungnerin pamfletti Otetaan digiloikka! Suomi digikehityksen kärkeen (pdf)

Otsikko päivitetty 23.9.2015