Suomi tarvitsee nyt lisää työtä, ei vähemmän
Viime päivinä ammattiyhdistysliikkeestä on esitetty uusia avauksia työajan lyhentämiseksi: Tradenomit ja Insinööriliitto ehdottavat vuosilomien pidentämistä, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA puolestaan nelipäiväisen työviikon kokeilua. Lisääntynyt vapaa-aika samalla palkalla kuulostaa tietenkin houkuttelevalta. Mutta kannattaako työajan lyhentämistä tavoitella nyt, kun Suomen talous on pitkän heikon kasvun jälkeen vihdoin elpymässä?
Tässä muutama syy siihen, miksi yleinen työajan lyhentäminen ei sittenkään ole hyvä ajatus.
Tuottavuus ei parane automaattisesti lyhentämällä työaikaa
Työajan lyhentämisen puolustajat uskovat, että levännyt työntekijä saa lyhyemmässä ajassa aikaan saman tai jopa enemmän. Näin voi joissakin tapauksissa ollakin. Mutta siitä ei ole näyttöä, että vaikutus toteutuisi automaattisesti kaikilla toimialoilla ja koko kansantaloudessa. Esimerkiksi hoivassa, teollisuudessa ja monissa palveluissa työtuntien väheneminen tarkoittaa myös vähenevää tuotantoa tai kustannusten nousua, kun tarve palkata lisää työntekijöitä kasvaa. Työpaikoilla tiedetään parhaiten, millainen työaika sopii työnantajan ja työntekijöiden tarpeisiin.
Osaajapula ei ratkea vähentämällä työtunteja
Suomen väestö ikääntyy ja työikäisten osuus pienenee. Jo nyt on aloja ja tehtäviä, joihin osaajia on vaikea löytää. Jos sama työ pitäisi tehdä entistä lyhyemmässä ajassa, tarvittaisiin lisää tekijöitä, joita ei kasvavasta maahanmuutosta huolimatta välttämättä ole riittävästi saatavilla.
Tekoäly muuttaa työtä, mutta ei välttämättä vähennä sitä
Työajan lyhentämistä ehdottaneet ovat vedonneet siihen, että tekoäly tulee korvaamaan työtä. Tekoäly muuttaa taatusti monia työtehtäviä. Se voi vapauttaa aikaa rutiineista ja parantaa tuottavuutta merkittävästi. Mutta tarkoittaako muutos, että tulevaisuudessa työtä olisi vähemmän? Teknologian historia kertoo siitä, miten vanhojen tehtävien tilalle syntyy uusia ammatteja, palveluja ja tarpeita. Miksi olettaisimme, että ihmisten mahdollisuudet luoda uutta olisivat juuri nyt ehtyneet?
Työssä jaksamisen ongelmat pitää ratkaista niiden juurisyistä
Työuupumus ja liiallinen kuormitus ovat vakavia ongelmia, joihin on puututtava. Työajan lyhentäminen voi joissakin tilanteissa helpottaa kuormitusta, mutta yleinen työajan lyhentäminen ei ole täsmälääke työelämän ongelmiin. Tarvitsemme ennen kaikkea kohtuullista työkuormaa, hyvää johtamista, toimivia työaikajoustoja ja avointa keskustelua työpaikoilla. Ratkaisuja on etsittävä työn ja työntekijöiden tarpeiden mukaan.
Lopuksi: työ ei ole vain suoritus tai kustannus. Parhaimmillaan se tuo tekijänsä elämään merkitystä, onnistumisia, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuden kehittyä. Siksi työajan lyhentämisen sijaan olisi keskusteltava siitä, miten nykytyöstä tehdään sellaista, että työntekijät jaksavat ja haluavat olla mukana työelämässä nykyistä pidempään.
