Suomi työntekomaaksi täällä vastavalmistuneille ulkomaalaisille

Vuositasolla suomalaisen korkeakoulututkinnon suorittaa 3 000 – 4 000 ulkomaalaista, pääosin suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Veronmaksajien ja koko kansakunnan etu olisi, että nämä koulutetut jäisivät Suomeen kasvattamaan yhteistä kakkua. Siksi heille tulee myöntää automaattisesti lupa jäädä maahan työntekoa tai työnhakua varten.

Ulkomaalaisia tutkinnon suorittaneita tarvitaan jo nyt, sillä työvoimapula muodostaa suurimman kasvun esteen. Tarve kasvaa jatkossa, kun työvoima uhkaa supistua väestön vanhetessa sekä syntyvyyden ja työperusteisen maahanmuuton ollessa aivan liian pientä.

Vastavalmistuneiden ulkomaalaisten Suomeen jääminen on jo nyt mahdollista. Työpaikan löytäneet saavat hakemuksesta luvan jäädä Suomeen työnteon ajaksi. Työpaikkaa etsivätkin saavat hakemuksella oikeuden jäädä maahan vuodeksi, jos heillä on osoittaa riittävät varat elämistä varten.

Kuitenkin karkeasti ottaen kaksikolmasosaa täällä opintonsa suorittaneista jää Suomeen tekemään tai hakemaan työtä. Kolmasosa eli yli tuhat kalliisti koulutettua poistuu maasta myymään osaamisensa ja työpanoksensa toisten hyödyksi. Ei hyvä kauppa suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta.

Työlupa automaattisesti kolmeksi vuodeksi

Nykymallia fiksumpaa olisi se, että Suomessa koulutuksen saaneet saisivat jäädä automaattisesti tänne töihin tai etsimään paikkaansa työelämässä. Maahanmuuttoviraston tulisi myöntää ulkomaalaisille tutkinnon suorittaneille lupa tehdä tai hakea työtä kolmeksi vuodeksi ilman erillistä hakemusta. Maahanmuuttovirasto saisi tiedot suoritetuista tutkinnoista suoraan oppilaitoksista. Samalla muodollisesta toimeentulovaatimuksesta olisi tarkoituksenmukaista luopua. Nykytekniikalla koko prosessi on automatisoitavissa.

On käytettävä kaikki järkevät keinot, että suhde työtä tekevien ja työelämän ulkopuolella olevien välillä säilyy kohtuullisena. Tämä on ilman muuta yksi sellainen. Se lisäisi Suomen houkuttelevuutta niin opiskelupaikkana kuin työntekomaanakin.