Tieteen tila vakaa – parannettavaa riittää

Suomen Akatemia selvittää parin vuoden välein Suomen tieteen tilan kehittymistä peilaten sitä kansainväliseen tilanteeseen. Suurta muutosta edelliseen mittauskertaan ei ole: Suomen tieteen tila on vakaa ja maailman keskitason yläpuolella. Kymmenen viime vuoden aikana taso on hieman kohonnut, mutta monet tärkeät OECD-verrokkimaat ovat pystyneet nostamaan tutkimuksensa tieteellistä tasoa enemmän ja nopeammin kuin Suomi.

Keskeistä onkin nyt kaikin keinoin vaikuttaa siihen, että tilanne Suomen osalta paranee. Kyse ei ole pelkästään rahasta. Varmaa on, että kansainvälinen kilpailu vain kiristyy. Aasia ei ole vielä puhunut samalla tavoin kuin PISA-tutkimuksessa.

Raportin suosituksissa korostetaan aivan oikein korkeakoulujen profiloitumisen tärkeyttä sekä rekrytointien strategista roolia ja tutkijankoulutuksen merkitystä. Korkeakoulukentällä profilointi onkin hyvässä vauhdissa. Korkeakoulujen hallitukset ja johto ovat sitoutuneita viemään monta hyvää prosessia päätökseen käynnissä olevalla sopimuskaudella. Sataa vuotta itsenäisenä juhliva Suomi saattaa mm. todistaa uuden Tampere3 -yliopistosäätiön perustamista heti alkuvuodesta. Tulokset profiloitumisesta alkavat näkyä myös Tieteen tilan -kaltaisissa mittauksissa tulevaisuudessa. Kahdessa vuodessa selkeää hyppäystä parempaan ei ole realistista odottaa.

– Kina perustutkimuksen tai soveltavan tutkimuksen keskinäisestä tärkeydestä on ajanhukkaa. Oleellisempaa on erottaa hyvä tutkimus huonosta ja suunnata julkisia voimavaroja kansainvälisesti kilpailukykyiseen laadukkaaseen tutkimukseen, muistuttaa EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.

Vaikuttavuus syntyy montaa reittiä

Tieteen tila -raporteissa on ollut tapana ottaa joku asia kulloinkin erityistarkasteluun. Tällä kertaa se on ollut kohtalaisen vaikean käsitteen – vaikuttavuus – auki purkaminen.

Vaikuttavuuden syntymisen ensimmäinen edellytys on, että tutkimuksen tuottama uusi tieto, teknologia, osaaminen, ymmärrys tai näkökulma välittyy jollain tavoin tiedeyhteisön ulkopuolelle. Tarvitaan yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta, osaavia ihmisiä sekä niitä hyviä ja kiinnostavia tuloksia.

Elinkeinoelämän näkökulma korkeakoulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen on ennen kaikkea osaavan työvoiman näkökulma. Yritykset jatkavat monesti siitä, mihin julkinen koulutusjärjestelmä lopettaa. Osaamisintensiivisillä aloilla toimivat yritykset kouluttavat henkilöstöään erittäin paljon.

– Joillain aloilla osaavan työvoiman saaminen edellyttää, että alalla tehdään korkeatasoista tutkimusta, jonka tekijänä tutkijat kouliintuvat elinkeinoelämälle tärkeissä tiedoissa ja taidoissa. Yhä useammalle yritykselle toimintaympäristö on globaali, jolloin osaamisen mittapuunkin tulee olla globaali, kertaa Heikinheimo.

Kun ajattelee globaalia toimintaympäristöä ja toisaalta megatrendin murroskohdissa avautuvia mahdollisuuksia, on hienoa todeta yksi positiivien muutos: kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on kasvanut merkittävästi. Jaksolla 2011–2014 kansainvälisiä yhteisjulkaisuja oli jo 53%. Suomalainen tiedeyhteisö on avautunut aiempaa enemmän kansainvälisille verkostoille. Tämä on positiivinen muutos, joka kertoo, että suunta on oikea.