Tutkimus: Joukkoistaminen voi mullistaa teollisuuden

Joukkoistaminen (engl. crowdsourcing) on toimintaa, jossa tavallisesti yrityksen omilta työntekijöiltä ulkoistetaan rajattuja tehtäviä ulkopuoliselle, ennalta määrittelemättömälle ihmisjoukolle. Viime vuosina joukkoistaminen on jatkuvasti yleistynyt myös Suomessa ja näkyy suurelle yleisölle muun muassa erilaisina joukkorahoitusprojekteina. Yrityksille joukkoistaminen voi olla avuksi esimerkiksi tuotekehityksessä, konseptoinnissa, ideoinnissa tai rahoitustarpeissa.

Tampereen teknillisen yliopiston NOVI-tutkimuskeskus on juuri julkaissut tutkimusraportin, jonka aiheena on joukkoistaminen erityisesti teollisten yritysten näkökulmasta. Tarkoituksena on tuoda yrityslähtöisesti esille tutkimuksessa esiin tullutta tietoa joukkoistamisen uusista mahdollisuuksista teollisille yrityksille sekä joukkoistamisen arvonluonnista.

Tampereen teknillisen yliopiston professori Hannu Kärkkäinen kertoo, ettei joukkoistaminen ole suomalaisille teollisille yrityksille aivan uusi ilmiö. Joissakin teollisissa yrityksissä sitä on hyödynnetty joitakin vuosia, mutta aiemmin painopiste on ollut lähinnä kuluttajayritysten ja kuluttajien kautta tapahtuvassa joukkoistamisessa.

– Nyt näyttää alkaneen uusi vaihe. Viime aikoina joukkoistamista on alettu hyödyntää myös teollisten business-to-business-tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, Kärkkäinen kertoo.

Ammattilaiset joukkona

Erityisesti teollisia business-to-business-yrityksiä ja niiden tuotteiden kehittämiseen liittyviä tehtäviä on pidetty joukkoistamisen näkökulmasta usein hankalina, sillä tehtävä vaatii usein niin joukkoistajalta kuin joukoiltakin erikoistunutta osaamista.

– Tuote, jonka kehityksessä joukkoistamista tarvitaan, voi olla monimutkainen, vaikkapa nosturi, Kärkkäinen kertoo.

B2B-yritys ei myöskään voi hyödyntää asiakkaitaan tehtävässä samalla tavalla kuin kuluttajayritys. Asiakkaita saattaa olla vain kymmeniä, jolloin sopiva joukko on löydettävä muilla keinoin. Tähän on teollisille yrityksillekin tarjolla esimerkiksi niin sanottuja joukkoistamisalustoja, jotka kokoavat jopa tuhansia eri alojen ammattilaisia yhteen.

Joukkoistamistehtävää miettivän yrityksen on lisäksi ratkaistava, mikä motivoi ammattilaisten joukkoa osallistumaan yrityksen joukkoistamistehtävään.

– Siinä missä kuluttajaa voidaan motivoida tavallisesti melko pienillä palkkioilla, esimerkiksi elokuvalipuilla, ammattilaisille voidaan miettiä rahallisten suurtenkin palkkioiden ohella esimerkiksi urakehitykseen liittyviä kannusteita, Kärkkäinen mainitsee.

Yhteisö ideanikkareiksi

Suomalaisista B2B-yrityksistä esimerkiksi nostolaitevalmistaja Konecranes on hyödyntänyt mekaniikkasuunnittelijoiden GrabCAD-yhteisöä monimutkaisen tuotteen konseptoinnin tukena. Joukkoistaminen toi tuotekehitykseen ammattitaitoisia lisäresursseja kustannustehokkaalla tavalla.

Aktiivikaiuttimia valmistava Genelec on puolestaan kehittänyt tuotteidensa ympärille yhteisön, jossa yritys tarjoaa tuotetukea ja viestii asiakkaidensa kanssa.

– Yhteisössä on mukana niin ammattilaisia kuin kuluttajia. Heillä voi olla paljon osaamista, jota he yhteisössä jakavat keskenään, Kärkkäinen kertoo.

Genelec on yhteisöä seuraamalla saanut muun muassa asiakaspalautetta, jota on hyödynnetty parannusten tekemisessä tuotteen käytettävyyteen ja pakkauksiin.

Kehitystä kannattaa seurata

Vaikka teollisten yritysten joukkoistamista ymmärretäänkin yrityksissä vielä heikosti, Kärkkäinen kehottaa yrityksiä seuraamaan aihetta ja muiden yritysten tekemisiä.

– Jos nyt ei ole tarkkana, voi tulla kiire, hän kehottaa.

Esimerkiksi General Electric on huomannut joukkoistamisen potentiaalin niin suureksi, että yrityksen mielestä kolmas teollinen vallankumous perustuu vahvasti nimenomaisesti joukkoistamiseen ja digitalisointiin. Erityistä huomiota kannattaa Kärkkäisen mukaan kiinnittää siihen, että joukkoistaminen antaa mahdollisuuden hyödyntää yrityksen ulkopuolisia resursseja uudella tavalla.

– Mitäpä, jos yrityksellä olisi tutkimus- ja kehitystyöhön käytettävissä kymmenen henkilön sijaan tuhansia ulkopuolisia ammattilaistasoisia kehittäjiä?

Myös EK:n asiantuntija Jari Konttinen uskoo, että joukkoistaminen ja sen työkalut tuovat avoimuutta innovaatiotoimintaan.

– Ei ole pitkä aika siitä, kun vielä ajateltiin, että uudet tuotteet pitää tehdä aina salassa muilta neljän seinän sisällä. Nyt verkon kautta voidaan valjastaa amatöörit ja ammattilaiset tuotekehitykseen ympäri maailman kustannustehokkaasti.

Joukkoistamisen uusi aalto: Teollisten yritysten joukkoistaminen -raportti on osa Tekesin strategisiin tutkimusavauksiin kuuluvaa SOILA-hanketta, jossa tutkitaan sosiaaliseen mediaan perustuvia tulevaisuuden liiketoiminta- ja arvonluontimalleja.

Teksti: Mari Lehtonen, kuva: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT / Dora Cheffi-Arab