Työpaikat ja yritykset Eurooppa 2020 -strategian keskiöön

Eurooppa 2020 -strategialle tehdään väliarviointi. EK:n tavoite on, että lähivuosina keskityttäisiin kilpailukyvyn kirimiseen, sääntelyn järkeistämiseen ja sisämarkkinoiden kehittämiseen.

Valtioiden päämiehet totesivat Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2014, että talouskriisi on hidastanut Eurooppa 2020 -strategian keskeisten tavoitteiden saavuttamista, eikä Euroopan kasvuun vaikuttavia pitkän aikavälin haasteita ole vielä ratkaistu.

Komissio käynnistikin sidosryhmien julkisen kuulemisen, jolla haetaan näkemyksiä nykyisen strategian toimivuudesta, sen täytäntöönpanosta sekä mukauttamistarpeista. EK on osallistunut kuulemiseen, joka jatkuu lokakuun loppuun asti.

Myös EU:n puheenjohtajamaa Italia on kartoittanut jäsenmaiden näkemyksiä strategian väliarviointia varten. Syksyn aikana käytyjen ministerikeskustelujen yhteenveto esitellään joulukuussa yleisten asioiden neuvostossa.

Komissio tekee kuulemisen tulosten ja oman arviointinsa perusteella ehdotukset strategian jatkoa koskien alkuvuodesta 2015. Tämän jälkeen Eurooppa-neuvosto arvioi strategian ja päättää sen mahdollisesta mukauttamisesta.

Eroon päällekkäisistä tavoitteista

Eurooppa tarvitsee pitkän aikavälin kasvustrategian. Nykyisessä Eurooppa 2020 -strategiassa on kuitenkin pahoja valuvikoja. Esimerkiksi sen päällekkäiset ja ristiriitaiset tavoitteet, etenkin ilmasto- ja energia 20/20/20 -tavoitteet ovat johtaneet yritysten näkökulmasta lisäkustannuksiin sekä sääntely- ja hallinnollisen taakan lisääntymiseen.

Eurooppa-neuvoston viime viikon energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevissa 2030-linjauksissa on paljon hyvää ja oikeansuuntaista verrattuna voimassa oleviin, vuoden 2020 tavoitteisiin. Keskittyminen yhteen päätavoitteeseen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 40 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna, on keskeisintä niin ilmaston kuin päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuuden kannalta.

Elinkeinoelämän avaintavoitteena kilpailukykyinen Eurooppa

Väliarvioinnin tuloksena Eurooppa 2020 -strategian tulisi keskittyä Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen. Yrityksille on taattava kilpailukykyinen, ennustettava ja investointeja houkutteleva toimintaympäristö. Näin yritykset voivat menestyä ja luoda työpaikkoja, mikä on puolestaan edellytys kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin positiiviselle kehitykselle. Jäsenmaiden on kannettava vastuu julkisen taloutensa kestävyydestä ja toteutettava rakenneuudistuksia mm. työmarkkinoilla.

Nimenomaisen kasvutavoitteen luominen voisi myötävaikuttaa siihen, että EU:n kilpailukyky huomioidaan strategiassa läpileikkaavasti.

Lisäksi EU:n sisämarkkinoiden potentiaali tulee hyödyntää täysimittaisesti esimerkiksi keskittymällä palveludirektiivin toimeenpanoon. On myös tärkeää avata julkisten palveluiden markkinoita aidolle kilpailulle ja turvata yksityisen ja julkisen sektorin tasapuoliset kilpailuedellytykset.

Paremman sääntelyn periaate tulee juurruttaa myös Eurooppa 2020 -strategiaan tunnustamalla toimivan EU-sääntelyn merkitys yritysten toimintaympäristön parantamisessa. On tärkeää välttää Eurooppa 2020 -strategian nykyisiä lippulaivahankkeita koskevat aikaisemmat virheet: strategiaan liittyvät yksittäiset hankkeet eivät saa olla ristiriitaisia keskenään tai jarruttaa kasvua.

Vuonna 2010 lanseeratun Eurooppa 2020 -strategian tarkoitus on edistää kasvua, hyvinvointia ja työllisyyttä parantavia uudistuksia niin yksittäisissä EU-jäsenmaissa kuin koko liitossa. EU:n yhteisten viiden yleistavoitteen lisäksi jokaisella jäsenmaalla on omat tavoitteensa.

Liite: EK:n vastaus julkiseen kuulemiseen (pdf)

Kuva: Paul Grecaud, 123rf.com