Työtaisteluiden määrä laski, laittomat työtaistelut silti edelleen pääroolissa

Vuonna 2016 EK:n jäsenyrityksissä toimeenpantiin kaikkiaan 71 työtaistelua. Vaikka työtaisteluiden määrä väheni edellisestä vuodesta, ongelmat laittomien työtaisteluiden osalta pysyivät ennallaan. Laittomia työtaisteluja oli runsaat 90 prosenttia kaikista työtaisteluista.

Viime vuonna työtaisteluihin osallistui noin 6 500 työntekijää ja niissä menetettiin lähes 6 600 työpäivää. Toteutuneista työtaisteluista valtaosa eli 60 oli lakkoja, joista 97 prosenttia oli laittomia. Työtaisteluiden määrä ja työtaisteluissa menetettyjen työpäivien osuus pieneni edellisvuodesta huomattavasti, koska vuoden 2015 luvuissa näkyy syksyllä järjestetty maan hallituksen toimiin kohdistunut poliittinen mielenilmaus sekä Postin työehtosopimusneuvotteluihin liittyneet lakot.

– Työtaisteluissa menetetyt työpäivät ovat kuitenkin Suomessa edelleen merkittävät, verrattuna esim. Ruotsiin tai Saksaan. Vuosina 2006-2015 menetettiin työtaisteluiden takia Ruotsissa keskimäärin vuodessa 5 työpäivää, Saksassa 7 työpäivää ja Suomessa 44 työpäivää tuhatta työntekijää kohti (Lähde: Institut der deutschen Wirtschaft Köln). Meillä on siis vielä kirittävää, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo.

Yleisin syy EK:n jäsenyrityksissä toimeenpannuille, vuoden 2016 työtaisteluille oli työvoiman vähentäminen tai sen uhka sekä työnjohdollinen menettely, työn järjestelyt tai henkilöstöpolitiikkaan liittyvä syy.

Laittomat lakot riesana

Valtaosa kaikista lakoista oli siis vuonna 2016 laittomia. 2000-luvulla laittomia lakkoja on ollut keskimäärin noin 100 vuodessa. Vastaavana aikana Ruotsissa on ollut keskimäärin 2 laitonta lakkoa vuodessa.

– Laittomien lakkojen yleisyys liittyy Suomen työrauhajärjestelmän perustavaa laatua oleviin ongelmiin. Vaikka työehtosopimuksen voimassa ollessa tulisi vallita työrauha, laittomista työtaisteluista ammattiosastolle ja/tai ammattiliitolle tuomittavat alhaiset, muutaman tuhannen euron hyvityssakot mahdollistavat lakkoilun työehtosopimusten voimassaolonkin aikana. Tässä on iso ero Ruotsiin nähden, jossa laittomista työtaisteluista voi joutua yksittäinen työntekijäkin vahingonkorvausvastuuseen. Tämä osaltaan hillinnee lakkohalukkuutta, Oksala selvittää.

Esimerkkejä räikeimmistä vuoden 2016 laittomista lakoista, joilla aiheutettiin yksittäisille yrityksille miljoonien eurojen vahingot (TT=työtuomioistuin):

• Konduktööreistä ja asemapalvelutyöntekijöistä koostunut noin 100 työntekijän ryhmä lakkoili rautatiealalla maalis-huhtikuussa 2016 vuorokauden ajan. Lakon syyksi oli ilmoitettu valtion omistajapolitiikka ja yhteistoimintamenettelyn johdosta aiheutuneet irtisanomiset. Työtuomioistuin (TT 2016:126) katsoi tuomiossaan lakon kohdistuneen voimassaolevaan työehtosopimukseen ja siten sen laittomaksi. Yritykselle aiheutui vuorokauden työtaistelusta noin miljoonan euron vahingot ja lähes koko Suomen junien matkustajakaukoliikenne seisahtui. 14 ammattiosastoa tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa yhteensä 11 200 euroa ja ammattiliitto 5 000 euroa.
• Runsaat 1 000 henkilöä eri henkilöstöryhmistä lakkoilivat teknologiateollisuudessa toimivan konsernin yrityksissä huhtikuussa 2016 noin 34 tunnin ajan. Lakoilla vastustettiin konsernin eri yrityksissä aloitettuja yhteistoimintaneuvotteluja. Työtuomioistuin (TT 2017:13, TT 2017:14, TT 2017:15 ja TT 2017:16) katsoi eri henkilöstöryhmiä koskeneissa tuomioissaan lakkojen kohdistuneen voimassaoleviin työehtosopimuksiin ja siten ne laittomiksi. Konsernin yrityksille runsaan vuorokauden työtaisteluista aiheutui noin 3,1 miljoonan euron vahingot. Ammattiosastot tuomittiin maksamaan hyvityssakkoja yhteensä 11 600 euroa ja ammattiliitot 7 500 euroa.

– Vuosi 2016, kuten koko 2000-luku, osoittavat, että Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä voitaisiin helposti ja nopeasti parantaa vähentämällä laittomien työtaisteluiden ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrää. Tämä edellyttää laittomista työtaisteluista tuomittavien sanktioiden merkittävää kiristämistä, Oksala kiteyttää.