Välitilinpäätös EU-USA-kauppasuhteista – mihin on edetty Bidenin kaudella?

USA ja EU kokoontuvat nykyisen EU-komission ja presidentti Bidenin kauden viimeiseen kauppapoliittiseen tapaamiseen, kun korkean tason Trade and Technology Council (TTC) tuo yhteen EU:n ja USA:n johtoa Washingtonissa tiistaina 30.1. EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori tekee välitilinpäätöstä transatlanttisten kauppasuhteiden kehityksestä ja arvioi lähtökohtia USA:n seuraavalle presidenttikaudelle ja uudelle EU-komissiolle.

Taustaksi on syytä muistaa, että EU:n ja USA:n kauppapoliittisen yhteistyön jarruna on jo monen vuoden ajan ollut ns. “TTIP-haamu”, sillä kunnianhimoiset TTIP-neuvottelut syvällisestä kauppa- ja kumppanussopimuksesta kariutuivat jo presidentti Obaman kaudella. Kun tämän jälkeen Donald Trump valtasi Valkoisen talon, myös EU joutui Kiinan ohella USA:n kauppapoliittisen kovistelun kohteeksi, mikä johti muun muassa USA:n asettamiin teräs- ja alumiinitulleihin. Trumpin aikakaudella Brysselin ja Washingtonin kesken käytiin ankaria kauppapolitiikan vääntöjä, ajautuen lähes kauppasodan partaalle.

Bidenin kauden uusi TTC-foorumi

Presidentti Bidenin kausi alkoi toiveikkaissa merkeissä, kun EU ja USA lupasivat sopia Trumpin kylvämät kauppakiistat. Samalla päätettiin käynnistää uusi, käytännönläheinen kauppa- ja teknologianeuvosto (Trade and Technology Council, TTC), jonka oli tarkoitus keskittyä poliittisesti vaikeampien kauppateemojen sijasta kaupan teknisten esteiden karsintaan ja sitä tukevaan sääntely-yhteistyöhön.

Tätä TTC-työtä on tehty muutaman vuoden ajan säännöllisesti virkamiestasolla sekä yhdessä sidosryhmien kuten elinkeinoelämän kanssa. Se on toiminut peräti 10 eri työryhmän voimin, jotka ovat pureutuneet esimerkiksi tekoälyyn ja digitalisaatioon sekä koneiden ja laitteiden vastavuoroiseen tunnustamiseen.

Varsinaisia tuloksia on kuitenkin syntynyt varsin vähän, mikä on lisännyt elinkeinoelämän kriittisyyttä koko TTC-prosessia kohtaan molemmin puolin Atlanttia. Toisaalta TTC on tarjonnut EU:n ja USA:n päättäjille ja virkamiehille luontevan yhteistyöfoorumin, jolla on voitu esimerkiksi koordinoida toimia Kiinan epätervettä kilpailua vastaan sekä sopia Venäjä-sanktiosta. Aikaisemmin edes tällaista yhteistyötä ei ollut.

TTC on tuonut käytännön edistystä

TTC-yhteistyö on tuottanut muutamia käytännön edistysaskelia myös Suomenkin kannalta. Tärkeä on esimerkiksi päätös kehittää yhteinen tekninen sääntely ja standardit raskaiden sähköajoneuvojen latausjärjestelmiin, mikä hyödyttää alan suomalaisyrityksiä. Ja jos EU ja USA pystyvät sopimaan yhteisestä standardista, muodostuu siitä suurella todennäköisyydellä globaali standardi, joka taas avaa ovia maailman markkinoille.

EK on seurannut TTC-etenemistä tarkkaan ja myös vaikuttanut siihen yhdessä pohjoismaiden sisarjärjestöjen kanssa niin Brysselissä kuin Washingtonissa. Viime syksystä lähtien olemme esimerkiksi lobanneet cleantech-teknologiatuotteiden viranomaistarkastusten vastavuoroisen tunnustamisen puolesta, jotta eurooppalaisyritysten olisi helpompi saada koneita ja laitteita Amerikan markkinoille.

Tällainen vientibyrokratian karsinta voisi alentaa vientikuluja jopa 10–15 prosenttia ja vahvistaisi suomalaisyritysten asemaa USA:ssa IRA-paketin kiihdyttäessä vihreän kasvun markkinoita. Aloite on saanut varovaisen myönteisen vastaanoton EU:ssa ja USA:ssa.

Elinkeinoelämän yhteiset TTC-odotukset

EK vaikuttaa luonnollisesti myös eurooppalaisen kattojärjestönsä BusinessEuropen kautta. On myönteistä, että BusinessEurope ja sen vastinpari US Chamber ovat tehneet koko TTC-prosessin ajan vahvaa yhteistyötä. Näitä yhteisiä viestejä BusinessEurope ja US Chamber vievät myös tiistaina alkaviin TTC-neuvotteluihin:

• Helpotetaan kauppabyrokratiaa: Karsitaan ja ennaltaehkäistään kaupankäynnin ja investointien esteitä sääntelyä koordinoimalla.
• Edistetään uutta taloutta: Luodaan yhteisiä pelisääntöjä uusiin teknologioihin (tekoäly, kvanttitietokoneet, biotalous, avaruusteknologia jne.) sekä tiivistetään yhteistyötä kriittisissä teknologioissa (puolijohteet, ilmastoteknologia ja kyberturvallisuus jne.)
• Torjutaan epätervettä kilpailua: Puututaan yhdessä epäterveisiin ja epäreiluihin kauppatapoihin, joita Kiinan kaltaiset ei-markkinatalousmaat harjoittavat.
• Vauhtia investointeihin: Edistetään yhteistyötä kriittisten investointien nopeuttamiseksi Atlantin molemmin puolin sekä kolmansissa maissa; vahvistetaan investointien suojaa maailmalla.

Onko viimeinen ”TTC-tango” edessä?

Transatlanttinen yhteistyö kauppapolitiikassa on mennyt viime aikoina eteenpäin, mutta ei niin nopeasti ja niin syvälle kuin odotettiin presidentti Bidenin kauden alussa.

USA:ssa Bidenin hallinto on tasapainollut paikallisen ay-liikkeen tuen kanssa, mikä on hillinnyt halua helpottaa eurooppalaisten vientiyritysten toimintaa USA:ssa. EU taas on vienyt vauhdilla eteenpäin uuden talouden sääntelyä omilla sisämarkkinoillaan, minkä USA kokee syrjivän amerikkalaisia yrityksiä.

Kaiken lisäksi välejä rasittavat yhä ison mittakaavan kauppakiistat – terästullit ja lentokonetukiaiset – joiden pattitilanteeseen ei ole neljän vuoden aikana saatu lopullisesti ratkaisua ja jotka uhkaavat nyt jatkua seuraavan presidentin virkakaudelle.

Tiistaina on siis edessä oletettavasti viimeinen TTC-huippukokous ennen vaaleja niin EU:ssa kuin USA:ssa. Orastava pettymys yhteisiin aikaansaannoksiin on ilmeinen – kaikki askelmerkit eivät ole osuneet kohdilleen ”TTC-tangossa” EU:n ja USA:n kesken.

Eikä helpotusta ole luvassa USA:n presidentinvaalienkaan myötä – enemmänkin päinvastoin. Ilmassa on pelkoa kärjistyvistä kauppasuhteista, jopa uudesta transatlanttisesta kauppasodasta. Jos Valkoiseen taloon palaa Donald Trump, hän  on uhannut asettaa 10 prosentin lisätullit kaikille ulkomaisille tuotteille. Terästullien ja lentokonetukiaisten ohella Bidenin kaudelta jäävät kytemään kiistat IRA-paketin lokalisaatiovaatimuksista, jotka syrjivät eurooppalaisia yrityksiä.

Toimiva transatlanttinen kumppanuus Suomen etujen mukainen

Transatlanttisten kauppasuhteiden epävarmuus siis jatkuu. Toisaalta on syytä muistaa, että EU ja USA ovat maailman syvimmin integroituneet taloudet, vaikka niiden kesken ei koskaan ole saatu aikaiseksi varsinaista kahdenvälistä kauppasopimusta. Kauppapoliittisen yhteistyön tiivistäminen EU:n ja USA:n kesken on jatkossakin molempien etujen mukaista, mikäli ne aidosti haluavat pärjätä globaalissa kilpailussa ja varmistaa sääntöpohjainen toimiva kauppa ja terve kilpailu maailmankaupassa kehittyvien talouksien kuten Brasilia, Kiina ja Intia luomassa kilpailussa.

USA on jatkossakin Suomen viennin tärkeimpiä, ellei kaikkein tärkein markkina, jossa riittää kysyntää suomalaisille vientituotteille ja -palveluille Valkoisen talon pomosta riippumatta. Esimerkiksi tammikuun alussa julkaistu USA:n puolustushallinnon teollisuusstrategia peräänkuuluttaa tiiviimpää yhteistyötä kumppanimaiden, kuten Suomen kanssa laajasti teollisessa ja teknologisessa yhteistyössä.