Valtiontukien laajentaminen suurin riski EU:n energiakriisitoimissa – koordinaatio tervetullutta

Euroopan komission esittämät toimet Iranin sodan aiheuttaman energiakriisin hallitsemiseksi sisältävät EK:n arvion mukaan sekä kannatettavia elementtejä että merkittäviä riskejä. Suurin huoli liittyy suunnitelmiin laajentaa entisestään valtiontukien käyttöä, mikä uhkaa vääristää kilpailua EU:n sisämarkkinoilla.

Komission keskiviikkona julkistama väliaikainen kriisiohjelma antaisi jäsenmaille laajat mahdollisuudet kompensoida energiakustannusten nousua erityisesti energiaintensiiviselle teollisuudelle.

Tämä laajentaisi ja pitkittäisi valtiontukien käyttöä, mikä on EK:n arvion mukaan monella tapaa ongelmallista. Ensinnäkin se heikentäisi markkinapohjaisia kannusteita energian säästämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Toisekseen suuret jäsenmaat kykenevät hyödyntämään tukimahdollisuuksia merkittävästi pienempiä maita laajemmin, mikä vaikuttaa negatiivisesti suomalaisyritysten kilpailuasemaan.

Esimerkiksi Saksa hyödyntää valtiontukia maan teollisuuden korkean sähkönhinnan keinotekoiseen alentamiseen. Tämä vääristää tilannetta samoilla sähkömarkkinoilla toimivien jäsenmaiden kesken.

Valtiontukien laajempi hyödyntäminen alkoi koronakriisin aikana, mutta on jatkunut komission pidentäessä poikkeuksia ja salliessa yhä suurempien tukisummien käytön.

Myönteisenä EK pitää komission pyrkimystä vahvistaa EU-tason koordinaatiota energiakriisin vaikutusten hillitsemiseksi. Koordinaatiota tiivistetään esimerkiksi polttoainevarastojen hyödyntämisessä sekä alhaisten kaasuvarastojen täyttämiseen liittyvissä hankinnoissa, mikä on tärkeää hintapiikkien ja jäsenmaiden välisen tukikilpailun välttämiseksi.

Kriittisesti EK suhtautuu hintakattojen käyttöön. Hintakatot heikentävät hintasignaaleja ja lisäävät riskiä niukkojen polttoaineiden ylikulutuksesta tilanteessa, jossa energian saatavuus on jo valmiiksi kiristynyt.

Akuuttien kriisitoimien rinnalla on kuitenkin pidettävä katse pidemmän aikavälin ratkaisussa. EK:n arvion mukaan energiaomavaraisuus ja fossiilienergiasta luopuminen ovat kestävin tapa vahvistaa huoltovarmuutta ja suojautua energiakriiseiltä. Tämä edellyttää fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön määrätietoista vähentämistä, sähköistämisen edistämistä sekä EU-tasoisen energiantuotannon vahvistamista muun muassa uusiutuvan vedyn ja biokaasun avulla. EK näkee myös EU:n tulevalla kilpailukykyrahastolla merkittävän roolin puhtaan siirtymän ratkaisujen ja investointien vauhdittamisessa.

Olemassa olevista ja kustannustehokkaista ohjauskeinoista on tärkeää pitää kiinni, sillä niiden heikentäminen lisäisi riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja heikentäisi investointien ennakoitavuutta. Käsillä olevaa kriisiä ei tulisi käyttää tilaisuutena kompensoida jäsenmaiden epäonnistuneiden energiavalintojen vaikutuksia kilpailua vääristävällä tavalla.  Suomen ja Euroopan on oltava tarkkana siitä, että kriisistä ei tulla ulos tilanteessa, jossa riippuvuus fossiilista tuontipolttoaineista on suurempi kuin kriisin alkaessa.