Veron kiristykset heikentävät kasvua
Julkisen talouden rahoitusasema parani viime vuonna odotettua enemmän. Ennakkotietojen mukaan koko julkisen talouden alijäämä suhteessa kokonaistuotantoon oli alle prosentin. Suomi siis täytti viime vuonna kirkkaasti EU:n 3 prosentin alijäämä kriteerin.
Hyvä kehitys johtui siitä, että valtion keräämät verotulot olivat reippaassa kasvussa. Valtiolle kertyi tuloveroja viime vuonna yli 16 prosenttia edellisvuotta enemmän. Arvonlisäverotus ja muu välillinen verotus tuotti yli 12 prosenttia enemmän.
Verotulojen reipas kasvu johtui talouden piristymisestä veronkiristyksistä. BKT oli viime vuonna lähes 3 prosentin kasvussa. Samaan aikaan muun muassa energiaverotusta, välillistä verotusta ja sosiaalivakuutusmaksuja korotettiin.
Kaiken kaikkiaan verotusta kiristettiin viime vuonna noin 1,2 miljardilla eurolla ja verojen suhde kokonaistuotantoon nousi 0,6 prosenttiyksikköä 42,9 prosenttiin.
-Julkisen talouden kohentunut asema ei kuitenkaan anna aihetta suureen tyytyväisyyteen, sanoo EK:n vastaava ekonomisti Simo Pinomaa.
Suomessa julkisen talouteen lasketaan eläkejärjestelmän ylijäämä. Tämä peittää alleen sen tosiasian, että valtiontalous kärsii edelleen suuresta alijäämäisyydestä, jota hallitus toimillaan pyrkii paikkaamaan.
Tänä ja ensi vuonna verotukseen tulee uusia kirityksiä ja veroaste nousee edelleen. Tänä vuonna veroperusteisiin tulee noin 1,4 mrd kiristykset. Ensi vuonna veroja kiristetään kaikkiaan yli 2 mrd eurolla, kun mukaan lasketaan myös ennen maaliskuun kehysriihtä tehdyt päätökset.
-On selvää, että kovat veronkiristykset heikentävät entisestään hataralla pohjalla olevia Suomen talouden kasvunnäkymiä, Pinomaa painottaa.
ETLA:n tuoreessa suhdanne-ennusteessaan maalaillaan varsin vaisu kehityskaari Suomen lähiajan kasvunäkymille. Vuosina 2012-2015 talous kasvaa vuosittain 2.2 prosenttia. Se ei ole paljon, kun otetaan huomioon, että kansantalous ei ole kunnolla toipunut vuoden 2008 romahduksesta.
-Vaarana on, että veronkiristykset leikkaavat heiveröiseltä kasvulta siivet. Siksi toimenpiteiden painottaminen veronkiritysten sijasta menoleikkauksiin ja työurien pidentämiseen olisi perusteltua.