Vientikysyntä yhä alamaissa
Viennin heikkous jatkui alkuvuodesta, sillä Suomen tavaravienti väheni maaliskuussa 12 % vuoden takaisesta. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vienti supistui vuositasolla neljä prosenttia. Kemianteollisuus ja etenkin öljytuotteet ovat tällä hetkellä viennin valopilkku. Useimmilla muilla aloilla vientikehitys on vaimeaa.
-Euroopan ulkopuolinen vienti on pitänyt yhä jotenkin kutinsa, mutta Suomen vienti on hiipunut etenkin EU:n sisällä ja euroalueella, arvioi EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi.
Tavaraviennistä menee nyt 55 % EU27-maihin. Kymmenkunta vuotta sitten osuus oli yli 60 %. Etenkin perinteisesti suurimman vientimaamme Saksan osuus on ollut laskussa jo pitkään. Saksa on nyt vientitilastossa kolmantena noin yhdeksän prosentin osuudella. Edellä ovat Ruotsi ja Venäjä.
Palvelujen vienti nousussa
Tavarakaupan alakuloa kompensoi osin palvelujen ulkomaankaupasta tuleva tulovirta. Tavaraviennin hiipumisen jättämää aukkoa se ei kuitenkaan korvaa, sillä palvelujen osuus on noin neljännes koko viennistä. Palvelujen viennin arvo kasvoi Suomen Pankin maksutasetilaston mukaan viime vuonna runsaan prosentin edellisvuodesta, ja kasvu on jatkunut myös kuluvan vuoden alussa.
Vaihtosuhde hiipuu kilpailijoita jyrkemmin
Ulkomaankaupan vaihtosuhde eli tavaroiden vienti- ja tuontihintojen välinen suhde on ollut Suomelle epäedullinen jo usean vuoden ajan. Vaihtosuhde on laskenut myös kilpailijamaissa, mutta tuotteidemme myyntihinnat ovat kehittyneet yleisesti kilpailijamaitamme heikommin ja toisaalta tuontihinnat ovat kohonneet hivenen esimerkiksi Saksaa nopeammin.
Markkinaosuudet laskussa
Suomen osuus maailman vientimarkkinoista on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kiina ja Intia ovat kasvattaneet osuuttaan useimpien muiden maiden kustannuksella. Suomi on valitettavasti menettänyt markkinaosuuksia monia muita länsimaita enemmän. Tämä ei ole selitettävissä pelkästään metsäteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden asemien, vaan kilpailukyky on heikentynyt myös muilla toimialoilla.