Voiko tulevaisuuteen luottaa? Nuoret haastoivat elinkeinoelämän johtajat SuomiAreenassa

Voiko tulevaisuuteen luottaa aikana, jolloin maailmaa ravistelevat sodat, taloushuolet, väestön ikääntyminen ja teknologinen murros? 

Tätä pohdittiin SuomiAreenan Kirkkolavalla keskustelussa, jossa ensimmäistä kertaa samalla lavalla olivat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, EK:n johtaja Ilkka Oksala, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Keskustelua johti Jaakko Loikkanen.

Tilaisuuden punaisena lankana olivat nuorten kysymykset. Suomen Lukiolaisten Liiton, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton SAKKI ry:n ja Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin puheenjohtajat haastoivat panelistit vastaamaan työelämää, koulutusta ja tulevaisuuden uskoa koskeviin kysymyksiin.

Miksi nuorten on niin vaikea päästä työelämään?

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietari Meriläinen kysyi, miksi nuoret ovat työnhaussa usein viimeisiä ehdokkaita, ja irtisanomisissa ensimmäisiä sekä mikä on yritysten vastuu nuorisotyöttömyyden torjumisessa.

Pentikäinen korosti ensimmäisten työkokemusten merkitystä ja kannusti yrityksiä tarjoamaan nuorille kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Hänen mukaansa kyse on yrityksille pienestä riskistä, mutta nuorille erittäin merkittävästä mahdollisuudesta päästä kiinni työelämään.

Vanhala-Harmanen muistutti, että korkeakoulutetut nuoret työllistyvät edelleen hyvin. Hänen mukaansa koulutustason nostaminen on yksi tärkeimmistä keinoista parantaa nuorten asemaa työmarkkinoilla.

Oksala arvioi nuorisotyöttömyyden johtuvan ennen kaikkea pitkään jatkuneesta heikosta taloussuhdanteesta. Hänen mukaansa ongelmana ei ole nuorten osaaminen vaan se, että uusia työpaikkoja on syntynyt liian vähän.

Romakkaniemi puolestaan painotti, että ensimmäinen työpaikka ja mahdollisuus kartuttaa työkokemusta ratkaisevat usein koko työuran suunnan.

Onko nuoriso todella pilalla? 

SAKKI ry:n puheenjohtaja Kia Willenius kysyi, onko nuorten väitetty ”pilalle meno” heidän omaa syytään vai seurausta yhteiskunnan toiminnasta. 

Panelistit torjuivat väitteen yksimielisesti. 

Oksala totesi, että jokainen sukupolvi on aikanaan saanut kuulla saman väitteen. Hänen mukaansa nykyiset nuoret eivät ole aiempia sukupolvia huonompia, vaan kasvaneet erilaisessa toimintaympäristössä. 

Vanhala-Harmanen arvioi työelämävalmiuksista käytävän keskustelun johtuvan osittain siitä, että nuoret pääsevät työelämään aiempaa myöhemmin. Kun ensimmäiset työkokemukset siirtyvät myöhemmäksi, myös työelämän pelisääntöjen oppiminen viivästyy. 

Pentikäinen muistutti, ettei työelämää voi oppia muualla kuin työelämässä. Siksi harjoittelujen, kesätöiden ja muiden ensimmäisten työkokemusten merkitys on hänen mukaansa ratkaiseva. 

Romakkaniemi puolestaan sanoi uskovansa vahvasti siihen, että nykyinen nuori sukupolvi rakentaa Suomesta entistä paremman maan. 

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? 

SAMOKin puheenjohtaja Helena Maijanen kysyi, miten ammattikorkeakoulut ja elinkeinoelämä voisivat yhdessä rakentaa osaamista, joka säilyttää arvonsa nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. 

Vanhala-Harmasen mukaan tärkein työelämätaito ei ole yksittäinen ammattiosaaminen vaan kyky oppia jatkuvasti uutta. 

Oksala korosti yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Hänen mielestään myös opettajien pitäisi säännöllisesti päivittää osaamistaan yrityksissä, jotta koulutus pysyy mukana työelämän muutoksessa. 

Romakkaniemi muistutti, että tutkinto antaa hyvän perustan, mutta ratkaisevaa on halu kehittää omaa osaamistaan koko työuran ajan. 

Pentikäinen puolestaan painotti, että merkittävä osa työelämässä tarvittavista taidoista opitaan vasta käytännön työssä. 

Miten koko Suomi pidetään elinvoimaisena?

Meriläinen nosti lopuksi esiin väestön vähenemisen vaikutukset ja kysyi, millaisia ratkaisuja elinkeinoelämä näkee pienten paikkakuntien tulevaisuuden turvaamiseksi. 

Vanhala-Harmanen muistutti perheyritysten ratkaisevasta merkityksestä maakuntien elinvoimalle. Hänen mukaansa yritysten kilpailukyvystä ja osaavan työvoiman saatavuudesta on huolehdittava kaikkialla Suomessa. 

Pentikäinen korosti, että mitä pienempi paikkakunta on, sitä riippuvaisempi se on elinvoimaisista yrityksistä. 

Romakkaniemi nosti ratkaisuksi myös työperäisen maahanmuuton ja muistutti, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin kansainvälisiä osaajia. 

Yhteinen viesti: syitä luottamukseen on enemmän kuin usein muistetaan

Keskustelun päätteeksi panelisteilta kysyttiin, miksi tulevaisuuteen kannattaa juuri nyt luottaa. 

Oksala muistutti Suomen vahvuuksista: korkeasta luottamuksesta, turvallisuudesta ja hyvästä toimintaympäristöstä yrityksille. 

Pentikäinen korosti vastuullisen taloudenpidon merkitystä erityisesti nuorten tulevaisuuden kannalta. 

Vanhala-Harmanen kehotti katsomaan julkisen keskustelun sijaan yrityksiä, joissa hänen mukaansa näkyy runsaasti kasvua, uudistumista ja uskoa tulevaisuuteen. 

Romakkaniemi puolestaan totesi, että Suomi on edelleen yksi maailman parhaista maista tehdä työtä, yrittää ja onnistua. Nyt on tämän päivän nuorten vuoro rakentaa siitä vieläkin parempi.