Whistleblowing-laki etenee – miten yritykset voivat valmistua lain voimaantuloon?

Hallitus on antanut esityksensä ilmoittajan suojelua koskevasta niin sanotusta whistleblowing-laista. Whistleblowing-lain tarkoituksena on suojella henkilöitä, jotka ilmoittavat työnsä yhteydessä havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Lain taustalla on EU:n direktiivi, joka edellyttää EU:n oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua.

Laki edellyttää kaikkien vähintään 50 työntekijää työllistävien yritysten ja tietyin rajoituksin myös muiden yksityisen sekä julkisen sektorin oikeushenkilöiden ottavan käyttöön sisäisen ilmoituskanavan. Ilmoituskanavan kautta organisaation henkilöstö ja organisaatioon työnsä kautta yhteydessä olevat henkilöt voivat tehdä ilmoituksia organisaation toiminnassa havaitsemistaan rikoksista tai rikkomuksista. Organisaatio voi perustaa sisäisen kanavan itse tai antaa sen ulkopuolisen palveluntuottajan tehtäväksi. Sisäinen ilmoituskanava on mahdollista järjestää yhteisesti mm. konserniyhtiöissä. Alle 50 työntekijän organisaatiot voivat myös ottaa käyttöön vapaaehtoisesti sisäisen ilmoituskanavan.

Sääntely asettaa sisäiselle ilmoituskanavajärjestelylle minimiedellytykset ja ilmoituksen vastaanottajalle tietyt toimintavelvoitteet. Organisaation tulee mm. huolehtia ilmoitusten luottamuksellisuudesta ja nimetä ilmoitusten vastaanottamisesta ja jatkotoimista vastaavat henkilöt, jotka voivat käsitellä ilmoituksia.

Sääntelyn lähtökohtana on, että ilmoituksen tehnyt henkilö saa sääntelyn antamaa suojaa, jos ilmoitus on tehty vilpittömässä mielessä, ilmoitettava asia kuuluu sääntelyn piiriin ja ilmoitusta tehtäessä on toimittu sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Millaiset ilmoitukset kuuluvat uuden lain piiriin?

Sääntelyn mukaisen ilmoituksen voi tehdä vain laissa määritellyissä tilanteissa. Edellytyksenä on, että ilmoitettava asia kuuluu lain soveltamisalaan ja että kyse on teosta tai laiminlyönnistä, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön, josta voi seurata vähintään rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus tai joka vakavasti vaarantaa yleisen edun toteutumisen. Sääntelyn piiriin kuuluvat mm. julkiset hankinnat, finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, tuoteturvallisuus, liikenneturvallisuus, ympäristönsuojelu, säteily- ja ydinturvallisuus, elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi, yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus, valtion tuet sekä kilpailusääntely. Lain soveltamisalaan on sisällytetty edellä mainituilta oikeudenaloilta niin EU- kuin kansallisen tason sääntely.

Kuka voi tehdä ilmoituksen?

Tuleva ilmoittajansuoilmoittajalaki edellyttää, että ilmoittaja on saanut tiedon tai perustellun epäilyn rikoksesta tai rikkomuksesta työnsä yhteydessä. Ilmoitusta, jonka perusteella ilmoittaja saa sääntelyssä tarkoitettua suojaa, ei siten voi tehdä kuka tahansa, vaan ilmoittajana voi toimia mm. työntekijä, palkaton harjoittelija, itsenäinen ammatinharjoittaja, osakkeen omistaja, yhteisön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, joka on työnsä yhteydessä saanut ilmoitettavan tiedon toisen organisaation toiminnasta.

Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sen organisaation sisäiseen ilmoituskanavaan, jonka toiminnassa havaittua rikosta tai rikkomusta ilmoitus koskee. Ilmoituksen voi tehdä myös Oikeuskanslerin yhteyteen perustettavaan viranomaiskanavaan mm. silloin, jos sisäistä ilmoituskanavaa ei ole käytettävissä. Ilmoittaja voi myös laista tulevien edellytysten täyttyessä julkistaa tietonsa esimerkiksi mediassa.

Sääntely antaa vahvan suojan vilpittömässä mielessä ilmoituksen tehneelle henkilölle ilmoituksen kohteen vastatoimia vastaan. Vastatoimilla tarkoitetaan ilmoituksen tehneeseen henkilöön kohdistuvia epäedullisia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi palvelussuhteen ehtojen heikentäminen tai palvelussuhteen irtisanominen. Vastatoimilta suojataan myös ilmoituksen tehnyttä henkilöä ilmoituksen teossa avustaneita tahoja sekä mm. ilmoittajan läheisiä ja ilmoittajan yritystä tai työnantajaa. Ilmoituksen johdosta vastatoimiin ryhtymisestä voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus sekä hyvitysseuraamus.

Sääntelyllä suojataan myös ilmoituksen kohdetta vahingoittamistarkoituksessa tehdyiltä perättömiltä ilmoituksilta. Ilmoittaja, joka on tehnyt tahallisesti perättömän ilmoituksen voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen sekä vahingonkorvausvastuuseen perättömällä ilmoituksella aiheuttamastaan vahingosta.

Ilmoituskanava käyttöön yrityksissä siirtymäaikojen puitteissa

Direktiivin kansallista täytäntöönpanoa on valmisteltu oikeusministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä, ja sen piti tulla voimaan jo joulukuussa 2021. Koska laki on alkuperäisestä aikataulustaan myöhässä, on sen tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian eduskuntakäsittelyn jälkeen. Todennäköinen voimaantuloajankohta on vuoden 2023 alussa.

Lakiehdotukseen sisältyy siirtymäaika, jonka mukaan säännöllisesti vähintään 250 työntekijää työllistävien organisaatioiden tulee ottaa sisäinen ilmoituskanava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. 50–249 työntekijää työllistävissä organisaatioissa sisäinen kanava on otettava käyttöön viimeistään joulukuussa 2023.

Koulutusta Whistleblowing-laista tarjolla

EK-Tieto järjestää uudesta ilmoittajan suojelua koskevasta laista koulutuksen perjantaina 14.10.2022. Tule mukaan paikan päälle tai osallistu webinaarin kautta, ilmoittautumiset viimeistään 7.10.2022.