Yliopistojen rahoitusmalli on puutteellinen

Suomalainen yhteiskunta menestyy, kun yliopistojen tuottama uusi tieto saadaan uudistamaan toimintaa, tuotteita ja palveluita myös yliopiston ulkopuolella. Osaaminen kulkeutuu yliopistosta sen ulkopuolelle valmistuvien opiskelijoiden lisäksi myös aktiivisen yritysten ja yliopistojen välisen yhteistyön seurauksena.

EK ja lukuisat muut tahot ovat esittäneet, että yliopistojen rahoitusta ohjaavan rahoitusmallin tulisi sisältää kannustimia työelämäyhteistyön kehittämiselle. Kannusteiden puuttuminen rahoitusmallista on ristiriidassa yliopistojen kolmannen tehtävän ja Juha Sipilän hallituksen ohjelman kanssa.

Nyt uudistuksen kohteena olevassa yliopistojen rahoitusmallissa kyse on merkittävästä julkisten voimavarojen kohdentamisesta. Vuonna 2016 rahoitusmallin kautta valtion rahoituksesta kohdennettiin 1,6 miljardia euroa yliopistoille. Asetusmuutokset ja rahoituksen uudelleen suuntaaminen sekä toiminnan tuloksellisuudessa tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia yliopistojen välisissä rahoitussuhteissa vuodesta 2017 alkaen.

Yritykset rahoittavat suoraan noin neljä prosenttia yliopistojen tutkimusmenoista. Kannustimien puuttuminen ei ole omiaan lisäämään tutkimusyhteistyötä ja yliopistojen rahoituksen pohjaa, varsinkin kun Tekesin avustusvaltuuksia on leikattu 255 miljoonaa euroa.

Työllistymistä seurataan rahoitusmallissa jo nyt, ja sen painoarvoa kasvatetaan. Myös laadullisen työllistymisen, eli koulutusta vastaavan työllistymisen, kriteerin kehittämistä tulee jatkaa. On hyvä, että laadullista työllistymistä ryhdytään seuraamaan myös tohtorikoulutuksessa.

Tarve kehittää korkeakoulujen rahoitusmallia pysyy voimassa asetusten tultua voimaan 2017. Tulee vakavasti pohtia, millaisilla rahoituskannusteilla varmistamme suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen elinvoimaisen kokonaisuuden kansainvälisessä kilpailussa. Paineet laadun kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen kasvavat digitaalisuuden poistaessa aikaan ja paikkaan sidottuja oppimisen rajoitteita.

Vaikuttavuuden ja sidosryhmäyhteistyön muodot vaihtelevat aloittain. Siksi tarvitsemme laajaa tietopohjaa vaikuttavuuden näkyväksi tekemiseen. On kehitettävä tapoja arvioida työelämäyhteistyötä, opetuksen työelämärelevanssia, immateriaalioikeuksien synnyttämistä ja hyödyntämistä sekä tutkimuslähtöisen yritystoiminnan luomista. Tietopohjan luominen tulee toteuttaa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, ja siihen perustuvalla arvioinnilla tulee voida vaikuttaa korkeakoulujen rahoitukseen.

Osana tietopohjan hankintaa on syytä harkita kansainvälistä puolueetonta arviointia esimerkiksi paneelin muodossa vaikuttavuuden toteamiseksi. Arvioinnin voisi toteuttaa noin neljän vuoden välein. Yliopistojen vuosittaisesta rahoituksesta tulisi lohkaista merkittävä osuus jaettavaksi arvioinnin tulosten perusteella.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 18.4.2016

• EK:n lausunto: Yliopistojen rahoitusmallia koskevat asetusmuutokset