Yrittäjämäinen asenne ei ole vain yrittäjyyskursseja
Yrittäjyyden edistäminen on ollut jo vuosikymmenen yksi suomalaisen korkeakoulupolitiikan tavoitteista. Tällä viikolla julkistetun opetus- ja kulttuuriministeriön raportin mukaan korkeakouluissa tavoite on ymmärretty, mutta tekemistä riittää vielä.
Raportin pohjana olevalla kyselyllä selvitettiin korkeakoulujen yrittäjyyttä tukevia toimintamalleja ja niiden toteutumista. Kyselyn avulla saatiin tietoa 35 korkeakoulun osalta erilaisista toimenpiteistä, joiden avulla korkeakoulut edistävät yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Tulokset osoittivat, että kaikissa vastaajakorkeakouluissa on kiinnitetty runsaasti huomiota yrittäjyysasioihin.
Tulokset myös paljastivat, että ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja edellä yrittäjyyden tukemisessa. Myös näkemys yrittäjyydestä ja yrittäjyysopinnoista on osassa korkeakouluja edelleen melko kapea. Yrittäjämäisen toimintatavan merkitystä työllistymiselle ei välttämättä ymmärretä.
Suuri osa vastaajista tunnisti myös toimintojen hajanaisuuden ja kehittämiskohteet korkeakoulun sisällä sekä kokivat tarpeen puuttua asiaan.
– Yrittäjämäinen korkeakoulu ei tarkoita vain sitä, että järjestetään yrittäjyyskursseja niitä haluaville. Yrittäjämäisten toimintatapojen läpileikkaavuus niin opetuksessa kuin tutkimuksessa on tärkeää. Esimerkiksi oma-aloitteisuuden, yhteistyötaitojen tai projektimaisten toimintatapojen korostaminen tuovat kaikille opiskelijoille tärkeitä työelämätaitoja, sanoo EK:n asiantuntija Jari Konttinen.
Puuttuvat kannusteet
Raportin julkistamisen yhteydessä pidettiin seminaari, jossa asiantuntijapaneelin johdolla keskusteltiin raportin tuloksista. Keskustelussa nousi esille muun muassa korkeakoulujen kannusteet yrittäjyyden ja yritysyhteistyön edistämiselle.
– Korkeakoulujen rahoitusmalleista puuttuvat kannusteet yritysyhteistyölle tai yritysten synnyttämiseen, joka ei omalta osaltaan kannusta näiden toimintojen kehittämiseen. Onneksi tämä ei useita korkeakouluja ole kuitenkaan hidastanut. Olisi kuitenkin kohtuullista että korkeakouluja palkittaisiin tällaisesta toiminnasta samaan tapaan kuin esimerkiksi suoritetuista tutkinnoista tai tehdyistä julkaisuista, toteaa Konttinen.
