Talouskeskiviikko: Työnteko ei dominoi ajankäyttöämme

Tekemämme työviikko on todellisuudessa vain noin 80 prosenttia siitä, mitä se voisi olla, jos olisimme poissa työstä vain viikonloppuisin ja muina lakisääteisinä vapaapäivinä. Periaatteessa joka viides työpäivä teemme jotain muuta kuin sitä varsinaista meille määriteltyä työtehtäväämme.

EK:n ja sen edeltäjien Työaika- ja poissaolotiedustelun avulla on kerätty tietoa suomalaisten työajoista jo 34 vuoden ajan. Kaikki työpaikalla vietetty aika ei silti ole todellista työaikaa. Se, kuinka paljon aikaa vietämme työpaikalla, ei välttämättä kerro suoraan todellista työnteon määrää. Samoin suuri osa meistä käyttää työntekoon sitä aikaa, joka tässä tiedustelussa luokitellaan poissaoloajaksi. Kaikkein tärkeintä onkin lopulta työn tuloksellisuus.

Vaikka työnteon tulokset ratkaisevat, myös työajan pituudella on suuri merkitys, sillä se määrittää talouden tuotantopotentiaalin. Vuonna 2014 säännöllisenä työaikana tehty työaika oli EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin 202 päivää vuodessa. Viikoiksi muutettuna tämä tarkoittaa noin 40 viikon työpanosta.

Hieman yli puolet poissaoloistamme on vuosilomaa tai muuta ansaintaperusteista vapaa-aikaa eli esimerkiksi lomarahojen sijaan annettua vapaata. Näitä vuosilomia tai siihen rinnastettavia vapaita on vuodessa keskimäärin noin 27 päivää eli noin neljä ja puoli viikkoa.

Sairauspoissaolojen määrä kasvussa

Sairaana olemme vuoden aikana noin 11 päivää eli reilut kaksi viikkoa. Tämä on hieman yli 4 prosenttia potentiaalisesta työaikapotistamme. Kaikista poissaoloista sairaus- ja tapaturmapoissaoloja on hieman reilu viidennes. Edelliseen vuoteen eli vuoteen 2013 verrattuna sairauspoissaolojen määrä oli lievässä kasvussa.

Naisilla sairauspoissaoloja on selvästi enemmän kuin miehillä. Ero naisten ja miesten sairauspoissaolojen määrässä on nähtävissä kaikilla toimialoilla ja ammattiryhmillä.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna sairaus- ja tapaturmapoissaoloja on eniten teollisuuden työntekijöillä. He olivat sairauden tai tapaturman vuoksi poissa työstä keskimäärin noin 14 päivää vuodessa eli hieman vajaat kolme viikkoa. Vastaavasti teollisuuden toimihenkilöillä oli sairaus- ja tapaturmapoissaoloja keskimäärin noin 6 päivää eli hieman yli viikon verran vuodessa.

Kokonaisuudessaan Suomessa on sairauspoissaoloja enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa.

Naiset pitävät yhä valtaosan perhevapaista

Lasten syntymään ja hoitoon liittyviä vapaita eli perhevapaita pidämme keskimäärin 6 päivää vuodessa. Perhevapaiden määrä vaihtelee kuitenkin hyvin paljon sekä sukupuolen että ammattiryhmän mukaan. Palvelualoilla työskentelevät naiset pitävät perhevapaita keskimäärin noin 15 päivää vuodessa, kun taas esimerkiksi teollisuuden työntekijänä työskentelevät miehet pitävät perhevapaita keskimäärin vain noin 1,5 päivää vuodessa. Sukupuolten välinen ero on yhä yllättävän suuri eikä se juurikaan ole tasoittunut viime vuosina.

Viikon graafi:
Työaika ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä 2014 (klikkaa kuvaa katsoaksesi animaation)

Viikon kysymys:
Mitä tarkoittaa säännöllinen työaika?

Katso myös EK:n Työaikatiedusteluun liittyvä grafiikka (pdf)