Simo Pinomaa bloggaa: Nuorten työllisyys on julkisen talouden kohtalonkysymys

Syksyn budjettiriihtä ei tänäkään syksynä puida onnellisten tähtien alla. Maan talous ei ole vieläkään kunnolla alkanut kasvaa. Kotimarkkinoilla on onneksi vipinää, mutta vienti tökkii edelleen ja BKT:n kasvu matelee vain prosentin tuntumassa.

Pahinta on korkeana pysyttelevä työttömyys ja sen kääntöpuolena heikko työllisyysaste. Muissa pohjoismaissa tilanne on selvästi parempi. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa sadasta työikäisistä vähintään 75:llä on työpaikka. Suomessa sadasta työikäisestä vain noin 68:lla on töitä.

Nimenomaan työllisyysasteella on erittäin suuri merkitys julkisen talouden kannalta, koska työikäiset ovat käytännössä hyvinvointiyhteiskunnan nettomaksajia. Alle parikymppiset ja yli 60-vuotiaat puolestaan ovat yleensä hyvinvointiyhteiskunnassa nettosaajia.

Erityisen ongelmallista julkisen talouden kannalta on se, että työllisyys on viime vuosina heikentynyt parhaassa työiässä olevien nuorten 25–34 -vuotiaiden keskuudessa. Vaarana on, että nuorten työttömyys muuttuu pitkäaikaiseksi ja toistuvaksi, mikä heikentää työllisyysastetta ja julkista taloutta vuosikymmenien päähän.

Onkin perusteltua parantaa Suomessa työllistymisen kannusteita. Hallitus tavoittelee toimenpiteitä, joilla työllisyysaste nousisi 72 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Ilman toimenpiteitä työllisyysaste pysyisi noin 69 prosentin tuntumassa.

Työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta äärimmäisen perusteltu. Jos työpaikkojen määrä ei ala kasvaa, maan hallituksen pitää luopua finanssipoliittisista tavoitteistaan eli antaa velan kasvaa. Vaihtoehtona tälle on, että hallitus joutuu tekemään lisäsopeutustoimia.

Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa työllisyysaste?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa kuvan suurempana (pdf)…)

vko35_2016_julkinenvelka

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi