Biopolttoöljyn ja biopolttoaineiden käytön edistäminen

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi laki biopolttoöljyn käytön edistämisestä. Lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä osa olisi vuodesta 2021 alkaen korvattava biopolttoöljyllä. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi biopolttoaineiden käytön edistämiseksi annettua lakia niin, että jakeluvelvoitetta tiukennettaisiin vuodesta 2021 alkaen. Tähän liittyvää kehittyneiden polttoaineiden alatavoitetta tiukennettaisiin myös vuodesta 2021 alkaen. Biopolttoaineista ja bionesteistä annettuun lakiin lisättäisiin myös viittaus biopolttoöljyn käytön edistämisestä annettuun lakiin.

Esityksen taustana on Suomen 39 % kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite vuodelle 2030, joka koskee ns taakanjakosektoreita (muun muassa liikenne, maatalous, öljylämmitys ja jätehuolto).

Biotuotteet vähentävät päästöjä ja ovat kasvava liiketoiminta

Ilmastonmuutoksen hillintään biopohjaiset tuotteet tuovat hyviä ratkaisuja jo nyt, ja jatkossa enenevässä määrin päästövähennysten tarpeen kasvaessa. Sekä biopolttoöljyn että biopolttoaineiden käytön edistäminen lämmityksessä ja liikenteessä on tärkeää, jotta vaativa päästövähennystavoite vuodelle 2030 olisi saavutettavissa.

Pitkäjänteinen ja ennakoitava lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi investointien toteutumisessa ja liiketoiminnan suuntaamisessa. Jakeluvelvoitteesta on hyvä säätää kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti, mutta kuitenkin niin, että vuosien 2026-2030 velvoitetta tarkasteltaisiin uudelleen ennen tämän kauden alkua ja huomioitaisiin mahdolliset muutostarpeet.

Kilpailukykyvaikutus tulisi minimoida ja kompensoida

Biopohjaisten tuotteiden valmistaminen tulee usein fossiilipohjaisia tuotteita kalliimmaksi. Polttoaineiden käyttäjille voi syntyä kilpailukykyhaittaa, kun kansallisesti ylitetään EU-velvoitteet. Esitysluonnoksen perusteluissa arvioidaan syntyvän satojen miljoonien eurojen kustannus eri sektoreille, vaikka lisäkustannuksia katsotaan aiheutuvan vain muiden EU-maiden jakeluvelvoitteen ylittävältä osuudelta. Tällöin kuitenkin jää huomiotta logistiikkakustannusten nousun vaikutus EU:n ulkopuolisessa, kansainvälisessä kilpailussa toimiviin yrityksiin. Myös EU:n sisällä kilpailukykyhaittaa mahdollisesti syntyy Suomen pitkien logistisien yhteyksien takia.

EK:n näkemyksen mukaan on tarpeen tehdä eurooppalaisia ja kansainvälisiä kustannusvertailuja elinkeinoelämän logistiikkakustannusten kehittymisestä polttoaineiden osalta 2020-luvulla. Myös raaka-ainepohjan riittävyyttä kannattaa tarkastella. Lisäksi tulee selvittää, miten yrityksille koituvaa kilpailukykyhaittaa voitaisiin pienentää. Kuten energia- ja ilmastostrategiassa on todettu, on aiheutuva kilpailukykyhaitta kompensoitava yrityksille. Hyvin kohdennettuja toimia varmasti löytyisi tämän haasteen ratkaisemiseksi ja EK on mielellään mukana niiden valmistelussa.