Kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmistelu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tukee 1,5 asteen ilmastopolitiikkaa Pariisin sopimuksen mukaisesti ja sen edellyttämiä toimia. EK tukee EU:n hiilineutraaliustavoitetta 2050 mennessä sekä Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta 2035. EK kannattaa myös EU:n tavoitetta vähentää päästöjä EU:ssa 55 %:ia vuoteen 2030 mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt järjestöiltä näkemyksiä kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmisteluun. EK on osallistunut ministeriön järjestämään kuulemiseen, jossa myös yritykset kertoivat vaikutuksista kannaltaan. Tässä lausunnossa on vielä kootusti yrityksiltä ja toimialaliitoilta koottuja alustavia näkemyksiä. Tieliikenteen kansallisesta päästökaupasta ei ole vielä käytettävissä työryhmän arviomuistiota, kuvausta päästökaupan rakenteesta ja toimintamallista tai vaikutusarvioita elinkeinoelämän kannalta.

Kansallinen päästökauppa tarkoittaisi käytännössä polttoaineen myynnin kiintiöimistä ja kiintiöiden huutokauppaamista. Kiintiöiden tuomasta lisähinnasta polttoaineeseen ei ole arvioita. Tieliikenteessä teknologinen murros on voimakas energialähteiden ja moottoriteknologioiden kehittyessä nopeasti, joten myyntikiintiöiden tarvetta ja hintaa on haastava arvioida vuosikymmenen päähän. Myöskään kiintiöiden jälkimarkkinan toimivuutta ja hintavaikutusta muutaman toimijan kesken ei ole mahdollista ennakoida.

Keskeinen kysymys on, tarvitaanko myyntikiintiöitä ollenkaan, sillä logistiikka- ja liikennealan vähähiilitiekartan toimilla liikenteen päästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ilman veronkorotuksia tai hinnan nostoa.

Logistiikka- ja liikennealan tärkeänä pitämät päästövähennyskeinot ovat autokannan uudistumisen nopeutus, logistiikan tehostuminen ja digitalisaatio sekä jakeluvelvoitteen nosto. Lisäksi tulisi huomioida innovaatioiden ja investointien vaikutusketjut, jotka ovat kaikkien toimialojen hiilineutraaliustiekartoissa keskiössä. Liikenteessä tällaisia ovat esimerkiksi bio- ja sähköpolttoaineiden, akkuteknologioiden ja vetyyn perustuvien teknologioiden kehittyminen.

Toinen keskeinen näkemys liittyy EU:n komission kesällä esittelemään Fit for 55-pakettiin. Se sisältää useita liikenteen päästövähennyksiä koskevia esityksiä, joista yksi on tieliikenteen ja rakennusten lämmitysten yhteinen Euroopan laajuinen päästökauppa vuodesta 2026 alkaen. Tämän aloitteen käsittely on ensisijaista ja tulee kestämään vuosia, eikä sen rinnalla ole järkevää valmistella kansallista päästökauppaa.

Kansallisen valmistelun voimavarat tulisi suunnata EU-aloitteen arviointiin ja vaikuttamiseen suomalaisen elinkeinoelämän ja kotitalouksien kannalta. EU-laajuisen tieliikenteen ja rakentamisen päästökaupan vaikutusten arvioinnista puuttuu lähes kokonaisuudessaan elinkeinoelämälle aiheutuvien kokonaisvaikutusten arviointi ja kotitalouksille aiheutuvien vaikutusten arviointi on karkealla tasolla.

Fit for 55-pakettissa ehdotetaan lisäksi polttoaineiden verokantojen yhtenäistämistä sekä velvoitteita jakeluinfran rakentamiseen. Yhdessä meri- ja lentoliikennettä koskevien esitysten kanssa liikenteen kustannusten ennakoidaan kasvavan sadoilla miljoonilla euroilla.

Suomen elinkeinoelämän näkökulmasta tulee edistää sellaisia EU-aloitteita, jotka mahdollistavat kustannustehokkaat päästövähennystoimet, edistävät eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla sekä luovat uutta kasvua ja liiketoimintaa kaikille toimialoille matkailusta teollisuuteen.

Elinkeinoelämä on mielellään mukana vaikutusarvioinneissa ja EU-vaikuttamisessa, jotta EU-säädännöstä tulee yritys- ja investointimyönteistä ja ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.