Lausunto HE laeiksi Yleisradio Oy:stä ja valtion televisio- ja radiorahastosta annettujen lakien muuttamisesta (EK-2012-111)

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä ja valtion televisio- ja radiorahastosta annettujen lakien muuttamisesta.

Esityksellä on tarkoitus toteuttaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan lainsäädännön muutokset, jotka pohjautuvat eduskuntaryhmien puheenjohtajien viime vuoden joulukuussa tekemään sopimukseen, joka koskee Yleisradion julkisen palvelun rahoitusta ja sisältöä sekä Yleisradion ohjausta ja valvontaa. Valtioneuvosto teki niin ikään viime vuoden joulukuussa muutosten toteuttamisesta periaatepäätöksen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa kunnioittaen lausua nyt lausunnolla olevista ehdotuksista seuraavaa.

Yhteisön yleisradiovero

Yleisradioveroa koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu valtiovarainministeriössä ja sitä koskeva hallituksen esitys käsitellään yhdessä tämän esityksen kanssa. EK pitää yhteisöille kohdennettavaa uutta erillisveroa ongelmallisena ja tämän vuoksi EK esittää myös liikenne- ja viestintäministeriölle, että yhteisöt jätetään pois valtiovarainministeriönluonnoksessa ehdotetusta yleisradioveron soveltamisalasta.

Yhteisöiltä perittäväksi ehdotettua yleisradioveroa ei ole luonnoksessa eikä myöskään valtiovarainministeriön luonnoksessa mitenkään perusteltu, se ei ole hallitusohjelman linjausten mukainen ja lisää suhteettomasti hallinnollista taakkaa. Yhteisöiltä perittäväksi ehdotetun yleisradioveron osuus olisi hyvin marginaalinen yleisradioveron kokonaiskertymästä.

Yleisradioverolakia perustellaan nykyisen hallitusohjelman kirjauksella, jonka mukaan ”Hallitus uudistaa Ylen rahoituksen mallin ja keräystavan eduskuntaryhmien yhteisen maaliskuussa 2010 hyväksytyn kannanoton mukaisesti.”

Hallitusohjelmassa viitatussa eduskuntaryhmien puheenjohtajien 23.3.2010 hyväksymässä kannanotossa todetaan, että ”Ylen rahoituksessa lähtökohtana on Ylen toimintaedellytysten turvaaminen nykyisen kaltaisessa laajuudessa.” Kannanotossa on myös kirjaus, että ”rahoituksen taso veroineen on noin 480 miljoonaa euroa vuonna 2010”. Keräämistavasta ei tuolloin kuitenkaan kirjattu mitään; ei siis myöskään yhteisöjen osallistumisesta yleisradiotoiminnan rahoittamiseen. Keräämistapa jäi nykyisen hallituskauden aikana päätettäväksi.

Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan keventämällä yhteisöverokantaa. Nyt ehdotettu erillisvero on edellä asetettuun tavoitteeseen ja toimenpiteeseen nähden vastakkaissuuntainen toimenpide. Ehdotettua kaksiportaista veroa olisivat velvollisia maksamaan kaikki vähintään 400 000 euron liikevaihdon yritykset riippumatta siitä, onko yrityksen toiminta kannattavaa vai tappiollista.

Lain soveltamisalaan sisältyvien yhteisöjen lukumääräksi arvioidaan n. 41 000. Tästä määrästä valtaosa olisi yrityksiä. Maksuvelvollisia osakeyhtiömuotoisia yrityksiä olisi n. 39 000 eli n. 95 prosenttia kaikista maksuvelvollisista yhteisöistä. Osakeyhtiöistä olisi yli 38 000 pk-yrityksiä, joten maksuvelvollisten pk-yritysten lukumäärä kasvaisi huomattavasti nykyisestä.

Yhteisöiltä kerättävän veron määräksi arvioidaan noin. 22 miljoonaa euroa. Summa olisi yli kaksinkertainen verrattuna siihen, mitä yhteisöt nyt maksavat televisiomaksun muodossa Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi.

Valtaosin pk-yrityksiltä kerättäväksi ehdotettu nykyisestä yli kaksinkertaistuva Yleisradion rahoitusosuus ei ole linjassa nykyisen hallitusohjelman yrittäjyyden vahvistamiseen tähtäävän kirjauksen kanssa, jonka mukaan ”Hallitus kannustaa eri keinoin yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään.” Tämä kirjaus on hallitusohjelman mukaan yrityspolitiikan keskeisiä tavoitteita.

Hallinnollinen taakka, hallinnon tuottavuus

Yhteisöiltä kerättävän yleisradioveron hallinnollinen taakka, erityisesti verohallinnossa, olisi suhteettoman suuri verokertymään nähden, joka on n. 4,4 % arvioidusta kokonaiskertymästä. Se ei ole linjassa hallitusohjelmaan kirjatun hallinnon kehittämistavoitteen kanssa, jonka mukaisesti hallinnon tuloksellisuutta parannetaan tuottavuutta lisäävin toimin.

Yhteisön yleisradiovero olisi yleisten periaatteiden mukaisesti yritykselle tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Kun myös yleisradioverolla korvattavaksi esitetty yhteisöjen nykyisin maksama televisiomaksu on vähennyskelpoinen, yhteisöjen tuloverotuksessa vähennettävä määrä nousisi noin 11,5 miljoonalla eurolla. Käytössä olevalla yhteisöverokannalla uudistus alentaisi yhteisöveron tuottoa laskennallisesti noin 2,8 miljoonalla eurolla, mistä 2,1 miljoonaa euroa kohdistuisi valtion osuuteen ja 0,6 miljoonaa euroa kuntien osuuteen.

Kuntien yhteisövero-osuuden aleneminen on hallitusohjelmaan sisältyvän periaatelinjauksen mukaisesti tarkoitus kompensoida kunnille täysimääräisesti korottamalla niille verontilityslain mukaan tilitettävää osuutta yhteisöveron tuotosta.

Tämän asian toteuttaminen lainsäädännössä mm. kuntien jako-osuuksia muuttamalla, samoin kuin muiden esitettyjen verolakien muutosten toteuttaminen vaikuttaa tarpeettoman raskaalta ja monimutkaiselta lisäten suhteettomasti hallinnollista taakkaa.

Verovelvollisiksi vain luonnolliset henkilöt

Hallitusohjelmassa linjatun kasvu- ja yrittäjämyönteisen politiikan toteuttamiseksi EK ehdottaa, että yhteisöjen jättäminen yleisradioveron soveltamisalan ulkopuolelle korvattaisiin tarvittaessa korottamalla luonnollisilta henkilöilta kerättävää veron suuruutta. Koska verovelvollisten lukumäärä on varsin suuri, ehdotuksen arvion mukaan n. 3 866 000 henkilöä, veron korotus olisi huomattavan pieni. Nykyisen ehdotuksen laskennallinen keskimääräinen vero n. 124 euroa/henkilö nousisi noin 129 euroon/henkilö.

Tällä ei ole juurikaan vaikutusta yleisradioveroehdotuksen herättämään reagointiin ja mielipiteiden muodostukseen. Suurin polemiikki on syntynyt siitä, että nykyinen laitesidonnainen televisiomaksu korvataan puhtaaseen ansio- ja pääomatuloon sidotulla verolla, jota joutuisivat maksamaan myös sellaiset luonnolliset henkilöt, joilla ei ole televisiokatselun mahdollistamaa vastaanotinta.

Yle-veron kertymä ja lain määräaikaisuus

Vaikka eduskuntaryhmien puheenjohtajat linjasivat maaliskuussa 2010 yleisradion rahoituksen tason ja vahvistivat linjauksen uudelleen joulukuussa 2011, olisi rahoituksen tasoon voitava puuttua taloudessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Paraikaa ollaan valmistelemassa valtion seuraavaa budjettikehystä, johon kohdistuu voimakkaita paineita sekä menoleikkauksille että veronkorotuksille.

Ei voi olla niin, että jokin osa-alue jätettäisiin tarkastelun ulkopuolelle. Yleisradion rahoitusta ei toteuteta valtion budjettivaroista, mutta kyse on kuitenkin julkisin varoin ylläpidetystä toiminnasta, jonka laajuutta ja sisältöä on voitava arvioida kriittisesti.

Joukkoviestintäkenttä on nopean muutoksen alla. Ohjelmatarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut pirstaloituen entistä kohdennetuimmiksi ohjelmistokokonaisuuksiksi. Sen vuoksi myös yleisradiotoiminnan laajuutta ja sisältöä on voitava arvioida määräajoin.

EK ehdottaa, että yleisradioverolaki säädetään määräaikaisena. Tuon määräajan puitteissa teetettäisiin Yleisradion julkisesti rahoitetusta ohjelmatarjonnasta julkisesta hallinnosta riippumaton selvitys. Selvityksessä tulisi arvioida, miten yleisradion tehtävänmäärittely vastaa Amsterdamin pöytäkirjan kirjattua vaatimusta, jonka mukaan julkisen yleisradiotoiminnan on liityttävä suoraan jokaisen yhteiskunnan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin samoin kuin tarpeeseen turvata viestinnän moniarvoisuus.

Selvityksen pohjalta olisi mahdollista arvioida lainsäädännön muutostarpeita.

EK:n käsityksen mukaan yleisradioveroa ei tulisi kytkeä kahteen eri indeksiin sidottua korotusautomaattia, vaan julkisten tehtävien laajuus ja siten myös rahoituksen suuruus tulisi arvioida aiemmin esitetyn mukaisesti määräajoin toimintaympäristön muuttuessa.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Innovaatioympäristö ja osaaminen

Timo Kekkonen
Johtaja