Lausunto koskien yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain muuttamista

Tausta ja tarve määräaikaiselle kustannustuelle

Syksyn luottamusindikaattorit ja yrityskyselyt ennakoivat eri toimialoille kasvavia vaikeuksia pandemian vuoksi. Vientiteollisuuden näkymät ovat synkistyneet ja Suomelle tärkeän alihankintaklusterin tulevaisuus on vaarassa. Pandemia on jo aiheuttanut lukuisille yrityksille huomattavia lisäkuluja lisääntyneiden turvallisuusvaateiden vuoksi. Viime viikolla Suomessa päätetyt uudet rajoitukset ja eurooppalaisissa vientimaissa tapahtunut huolestuttava tauti-ilmaantuvuuden nousu tulevat entisestään vaikeuttamaan yritysten liiketoimintaa.  Yhteiskunnan, yritysten ja työntekijöiden yhteinen etu on ylläpitää pandemian vuoksi vaikeuksiin joutuneiden, mutta elinkelpoisten yritysten kykyä selvitä yli koronakriisin.  Tarve uudelle kustannustuelle on siten ilmeinen.

Pandemia on kohdannut eri yrityksiä eri aikaan. Tähän mennessä toteutetut tukitoimet ovat valtaosaltaan olleet haussa vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja kesällä 2020 haussa ollut ensimmäinen yritysten määräaikainen kustannustuki (508/2020) osoittautui ehdoiltaan niin tiukaksi, ettei sitä kyetty käyttämään kuin osittain. Siksi on ensiarvoisen tärkeää saada uusi kustannustuki toimintaan mahdollisimman pian ja hakujen tulisi olla mahdollisia tämän vuoden puolella.

Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa valmistelussa olevaan määräaikaiseen kustannustukeen myönnettävän määrärahan suuruudesta, mutta julkisuudessa on kerrottu valmistelun pohjana olevan 500 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon se, että kesällä voimassa olleesta kustannustuesta jäi myöntämättä tuen kriteereiden tiukkuuden vuoksi enemmistö sille varatusta 300 miljoonasta eurosta, nyt kustannustukeen mahdollisesti myönnettävä 500 miljoonaa euroa on suuruudeltaan perusteltu.

Tukiviranomainen

Kesällä haussa olleessa yleisessä kustannustuessa hakuviranomaisena toimi Valtiokonttori. Yhteistyö Valtiokonttorin kanssa toimi hyvin ja viranomaisen pyrkimys kertoa tuen hausta mahdollisimman kattavasti, digitaalisten työkalujen käyttö, yritysten ja järjestöjen kanssa tapahtunut tekninen etukäteissparraus ja tuen myöntämisen seuranta avoimesti ja läpinäkyvästi olivat osoituksia hyvästä hallintotavasta.

Jäljempänä on esitetty kehittämisajatuksia nyt valmistelun kohteena olevaan kustannustukeen, minkä myötä tukiviranomaisen kykyä käsitellä kaavamaisen kriteeristön lisäksi erityisperusteilla haettavaa tukea on lisättävä.

Tuen yleiset kriteerit

Lausuntopyynnössä todetaan tuen kriteerejä muutettavaksi seuraavasti:

”Ehdotus: toimialarajausta käytettäisiin myös kustannustuki II:ssa, mutta sääntelyä tarkennettaisiin siltä osin, kun yritys osoittaa erityisen painavia syitä sille, miksi sen liikevaihto on laskenut tukikaudella nimenomaan Covid-19 pandemiasta johtuvista syistä.

Ehdotuksen perustelu: Tuen rajaaminen toimialoille, joilla liikevaihto on pienentynyt vähintään 10% parantaa tuen kohdentumista koronakriisistä kärsineisiin yrityksiin huomattavasti. Ilman toimialarajaa kustannustuesta vain noin 35-55% kohdistuu koronakriisin aiheuttamaan liikevaihdon pudotukseen. Kohdistumisen tehokkuuteen vaikuttaa se, miten paljon koronakriisi vähentää yritysten liikevaihtoa.

Kustannustuen piiriin kuuluvien toimialojen määrityksessä (lain 3 §) käytettävää liikevaihdon laskun rajaa (kustannustuki I:ssa 10%) sekä yrityskohtaista tukeen oikeuttavaa liikevaihdon laskun rajaa (30%) tullaan tarkastelemaan valmistelun aikana uudelleen. Tässä vaiheessa on selvää, että rajoja ei tulla nostamaan, mutta voi olla perusteltua madaltaa niitä, riippuen toimialojen liikevaihdon kehityksestä valittavalla tukikaudella.”

Aikaisemmin haun kohteena ollut kustannustuki tuli myös suureen ja äkillisesti ilmaantuneeseen kriisitarpeeseen, mutta sen ehdot olivat liian kaavamaisia. Siksi on tärkeää yleisenä periaatteena varmistaa se, että uusi ehdotettu kustannustuki mahdollistaa kattavamman yksilöllisen ja yrityskohtaisen harkinnan kuin kesällä voimassa ollut kustannustuki. Näin voidaan parantaa tuen vaikuttavuutta (aidosti pandemiasta kärsineet yritykset) ja välttää epäoikeudenmukainen kohtelu eri yritysten välillä.

Laissa 508/2020 säädetty toimialaluokitus osoittautui määräävyydeltään erittäin sitovaksi jättäen tuen piiristä yrityksiä, joilla olisi voitu katsoa olleen yhtäläinen peruste tukeen. Erityisen hankalia olivat tilanteet mm. monialayritysten kohdalla, toimialaluokituksen virheellisyyden kohdalla tai yksittäisen yrityksen muusta toimialasta poikkeavan luonteen vuoksi jne.

Koska uudessakin kustannustuessa tuleva lakiteksti samoin kuin valtioneuvoston asetus määrittävät kriteerit ja toimialat tarkasti, vasta varsinainen lakiluonnos antaa mahdollisuuden arvioida tarkasti kohdistamisen kriteerejä. Lähtökohtaisesti lausuntopyynnössä mainitut erityisen painavat syyt vaikuttavat kannatettavilta ja tuen myöntämisessä on kyettävä soveltamaan näitä eritysperusteita myös käytännössä. Mikäli toimialarajaus pidetään, poikkeuspykälän joustavoittaminen on aivan keskeistä, jotta yritykset, joilla on erityisen painavia COVID-19 pandemiaan liittyviä syitä, tulisivat tuen piiriin oman toimialan tukikelpoisuudesta huolimatta. Olennaista on taata eri yrityksille tasavertainen mahdollisuus kustannustukeen.

Samalla tukihakemuksia käsiteltäessä kilpailuneutraliteetti on varmistettava kohdistamalla tuet elinkelpoisiin yrityksiin. Olisi myös mahdollista harkita pahimmin kärsineiden toimialojen yrityksille pienempää omavastuuta (esimerkiksi liikevaihdon lasku ~25%, jos yleinen kriteeri olisi tätä suurempi) kuin muissa tapauksissa.

Tukeen oikeutettujen kiinteiden kustannusten korvausten määritelmä

Laissa 508/2020 sen 4 § ensimmäisen momentin 4) kohdan mukaisesti tukikauden kiinteisiin kustannuksiin luettiin vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut. Ehdotuksen mukaan uudessa kustannustuessa laajennetaan kiinteisiin kustannuksiin luettavia vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.

EK:n liittoyhteisössä käydyssä keskustelussa painotettiin mm. teollisuuden osalta kiinteistöpalvelujen kattavaa sisällyttämistä kuluihin kuten siivousta, jätehuoltoa, vartiointia, piha-alueiden hoitoa (nurmikot, lumityöt jne). Sen lisäksi kiinteistön energiakustannukset voivat olla vuokralaisen kulua. Lisäksi esiin nousivat leasingvuokrat, työterveyshuolto, vakuutussopimukset, patenttien ja tavaramerkkien vuosikustannukset ja ulkoistettu kirjanpito ja palkanlaskenta sekä tilintarkastus, joista viimeksi mainitut ovat lakisääteisiä, ja joiden tulisi sisältyä kiinteisiin kuluihin. Näiden ohella kuluihin tulisi kuulua ICT lisenssimaksut, liittymämaksut. puhelin- ja verkkoyhteydet.

Muita kiinteitä kustannuksia voivat olla varastointikustannukset, muut hallinnolliset kulut, pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvat ostopalvelut, esim. IT-palvelut (jotka välttämättömiä yrityksen toiminnan kannalta, yrityksen itse tuottamana lisäisivät sen palkkakuluja) ja pitkäaikaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstövuokrakulut sekä vakuutukset.

Yrityskohtaisen tuen määrä

Ehdotuksen mukaan 500,000 euron enimmäismäärä yritystä ja tukikautta kohden säilytettäisiin, kuitenkin niin, että EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaisten COVID19-tukien yhteismäärä ei ylitä 800,000 euron enimmäismäärää yritystä kohden. Tuen alarajaa (2,000 euroa) ei ehdoteta muutettavaksi. Euroopan unioni on viime viikolla toisaalta jatkanut väliaikaisesti voimassa olevien valtiontukisäännösten joustoa ja toisaalta tuonut uusia elementtejä tuen piiriin selventäen ja mahdollistaen mm. kiinteisiin kustannuksiin kohdistuvat tuet.

Koska valtiontukisäännökset mahdollistaisivat ehdotettua 500,000 euroa suuremman yrityskohtaisen tuen, myös Suomen tulisi ottaa käyttöön isompi tukimäärä, jotta taattaisiin tasavertaisempi kohtelu suomalaisille yrityksille. Yrityskohtainen tuki tulisi olla siten vähintään 800,000 euroa.

Eri tukien yhteensovittamisessa Suomen tulisi soveltaa unionin tilapäisten valtiontukisäännösten kulloinkin voimassa olevaa ylärajaa tasapuolisen kilpailuasetelman varmistamiseksi eri maiden välillä. Suomen tulisi erityisen tarkasti seurata läheisten verrokkimaiden, kuten Ruotsin, käyttöön ottamia tukia ja taata suomalaisille yrityksille vastaavat mahdollisuudet tukien ylärajoissa. On epäjohdonmukaista määrittää yhteisellä unionin oikeusperustalla kansallisesti alempia tukimääriä.

Ehdotettu liikevaihdon alarajakriteerin poisto vaikuttaa perustellulta.

Liikevaihdon vertailuajankohta ja tukikausi

Ehdotuksen mukaan uuden kustannustuen tukikausi olisi jatkoa edelliselle tukikaudelle ja se pyritään ajoittamaan aikakaudelle, jolloin yritysten tuen tarve on suurin COVID19-pandemian aiheuttaman liikevaihdon laskun vuoksi ja tuen määrityksessä tarvittavat yritysten liikevaihtotiedot ovat käytettävissä. Samoin ehdotuksen mukaan uuden kustannustuen vertailujakso olisi tukikautta vastaava ajankohta 2019, ja 1.5.2019 tai sen jälkeen perustetuille yrityksille vertailujakso olisi 1.1.-28.2.2020.

Ym. ehdotusta voidaan pitää pääsääntönä perusteltuna vertailuajankohdan osalta (edellisenä vuonna). Eri yritysten toiminnan sesonki- ja suhdanneluonteisuudesta johtuen voitaisiin myös harkita sitä, että vertailuajankohta perustuisi yrityksen erityispiirteiden tunnistamiseen sen hakemuksesta.

Koska pandemian liiketoimintavaikutukset ovat kohdanneet eri yrityksiä eri aikaan kuluvan vuoden aikana tehden kaavamaisen ja vain yhden ajankohdan ottamisen vaikeaksi, olisi mahdollista ottaa käyttöön malli, jossa yritys itse voisi päättää, mitä kuukausiperusteista ajankohtaa kuluvana vuonna se esittää tukihakemuksen perustaksi. Tämä lisäisi myös yrityskohtaisten erityisperusteiden huomioimista tukea harkittaessa ja loisi tasapuolisemman tilanteen eri yritysten välille.