Lausunto lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän ehdotuksista (EK/781/2010)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän ehdotuksista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausunnon keskeinen sisältö:

1) Siirtymistä lukiosta jatko-opintoihin nopeutettava – tuloksellisuusrahoitus käyttöön

Lukiokoulutusta tulee kehittää monipuolistamalla oppimisympäristöjä, lisäämällä opetuksessa eri oppiaineiden yhteistyötä ja yhteisiä sisältöjä sekä tiivistämällä yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta tulee kehittää tiiviissä vuoropuhelussa korkea-asteen kanssa. Lukion suorittamista kolmessa vuodessa ja jatko-opintoihin siirtymisen nopeuttamista voidaan ohjata ottamalla käyttöön tuloksellisuusrahoitus.

2) Monipuolisia kieliopintoja ja vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista

Lukioiden erikoistumista ja koulukohtaisia painotuksia voidaan tukea lisäämällä valinnaisuutta. Opiskelijoiden mahdollisuudet monipuolisiin kieliopintoihin tulee varmistaa. Opiskelijoiden kiinnostusta suorittaa nykyistä enemmän kursseja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa voidaan lisätä mm. opetusmenetelmiä uudistamalla.

3) Rahoitus jatkossakin valtiolta suoraan koulutuksen järjestäjälle

Opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus tulee turvata ja lukiokoulutuksen rahoitus maksaa myös jatkossa valtiolta suoraan koulutuksen järjestäjälle. Laadukkaan ja monipuolisen lukiokoulutuksen saavutettavuus eri puolilla maata on mahdollista järjestää verkostoitumalla ja hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa.

4) Oppilas- ja opiskelijahuolto kuntoon

Oppilas- ja opiskelijahuoltoa tulee kehittää perusopetuksen ja toisen asteen osalta kokonaisuutena, mikä edellyttää tarvittavia resursseja ja yhteistyön tiivistämistä koulutuksen järjestäjien ja kunnan eri toimijoiden kesken.

Yleistä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää erittäin tärkeänä, että lukiokoulutusta kehitetään myös jatkossa omana koulutusmuotonaan ja korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena. EK:n tavoitteena on, että puolet ikäluokasta menee lukioon ja puolet ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutuksen kehittämisessä keskeistä on vastata tulevaisuuden haasteisiin monipuolistamalla oppimisympäristöjä, lisäämällä opetuksessa eri oppiaineille yhteisiä teemoja sekä tiivistämällä yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan.

Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän raportissa on tunnistettu lukiopedagogiikan uudistamistarpeita ja etsitty keinoja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisäämiseen. EK pitää näitä tärkeinä asioina, mutta korostaa kehittämistoimenpiteiden priorisointia korkea-asteelle siirtymisen nopeuttamisen lähtökohdista ja ehdotusten kustannusvaikutusten tarkempaa arviointia.

EK tukee ehdotusta maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käynnistämisestä.

Siirtymistä lukiosta jatko-opintoihin tulee nopeuttaa – tuloksellisuusrahoitus käyttöön

Lukion kehittämisessä keskeistä on etsiä ratkaisuja, joilla siirtymistä lukiosta jatko-opintoihin nopeutetaan. Työuria pidentäminen alkupäästä edellyttää lukiokoulutuksen roolin vahvistamista työelämätiedon välittäjänä. Nuorten tulee saada perusopetuksen ja lukion aikana monipuolinen kuva työelämästä ja tulevaisuuden osaamistarpeista.

Opettajien työelämä- ja yritystuntemuksen lisääminen on edellytys lukiokoulutuksen työelämäyhteistyön kehittämiselle. Työelämäyhteistyö tarjoaa monia mahdollisuuksia kehittää opetusta. Nykyisen lukion opetussuunnitelmat aihekokonaisuudet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet eri oppiaineita yhdistävien teemojen opetukselle, erilaisten oppimisympäristöjen käyttöönotolle ja työelämäyhteistyön lisäämiselle.

EK pitää erittäin tärkeänä, että lukion ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä lukion työelämäyhteyksiä lisätään. Lisäämällä tiedeopetusta lukiossa yhteistyössä yliopistojen kanssa voidaan tukea opiskeluvalintoja ja siirtymistä jatko-opintoihin. Myös yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa on tarpeen lisätä.

Raportissa ja ehdotuksissa ei ole käsitelty lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita korkeakoulujen näkökulmasta. Jotta ylioppilastutkintoa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, tulee lisätä vuoropuhelua ja yhteistyötä korkea-asteen kanssa.

EK ehdottaa, että lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön tuloksellisuusrahoitus ja sen mittariston kehitystyössä hyödynnetään ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitusmallia. Lukion suorittaminen kolmen vuoden tavoiteajassa ja jatko-opintoihin siirtyminen tulee sisällyttää tuloksellisuusrahoituksen mittareihin. Muita mittareita voisivat olla esim. suoritettujen matematiikan kurssien määrä ja kieliopintojen monipuolisuus.

EK ehdottaa, että käynnistetään jatko-opintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi lukiokoulutuksen kehittämisohjelma, jonka toimenpiteitä ovat tuloksellisuusrahoituksen käyttöönotto, oppimisympäristöjen monipuolistaminen ja yhteistyön tiivistäminen lukion ja työelämän sekä lukion ja korkeakoulujen kesken sekä opinto-ohjauksen tehostaminen.

Monipuolisia kieliopintoja ja vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista

EK pitää keskeisinä lukio-opetuksen kehittämisen periaatteina eri oppiaineiden yhteistyön vahvistamista, luovuutta ja innovatiivisuutta tukevien opetusmenetelmien käytön lisäämistä, opiskelijoiden yksilöllisen opintojen etenemisen tukemista ja lahjakkaille opiskelijoille sopivien haasteiden tarjoamista opetuksessa. Lukioiden erikoistumista ja koulukohtaisia painotuksia voidaan tukea lisäämällä valinnaisuutta. EK kannattaa ehdotusta, että opiskelijan valinnaisuus lukio-opinnoissa lisääntyy ja pakollisten oppiaineiden ja kurssien määrää vähenee. Lukion yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään tulee vahvistaa opetussuunnitelmien perusteiden valmisteluvaiheesta lähtien.

EK pitää tärkeänä, että opiskelijoiden mahdollisuudet monipuolisiin kieliopintoihin varmistetaan ja opiskelijoiden, erityisesti tyttöjen, kiinnostusta suorittaa nykyistä enemmän kursseja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa lisätään mm. opetusmenetelmiä uudistamalla. Monipuolisten kieliopintojen suorittaminen ja matematiikan kurssien suorittamismäärät soveltuvat hyvin osaksi tuloksellisuusmittaristoa.

Lukion pedagogiikan uudistaminen edellyttää, että rehtoreiden, opettajien ja opinto-ohjaajien työelämätuntemusta, työelämäyhteyksiä, yrittäjyysosaamista ja valmiuksia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön lisätään. Monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen tarjoaa hyvät mahdollisuudet eri oppiaineita integroivien aihekokonaisuuksien opetukseen ja työelämäyhteyksien lisäämiseen lukio-opetuksessa.

Rahoitus jatkossakin valtiolta suoraan koulutuksen järjestäjälle

Yhteistyöllä ja verkostoitumisella voidaan tarjota monipuoliset ja laadukkaat koulutuspalvelut. Lukiokoulutuksen ylläpitäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä tai yksityinen koulutuksen järjestäjä. EK pitää tärkeänä, että lukiokoulutuksen järjestäjät ovat keskenään tasavertaisessa asemassa ja opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus. Rahoitus tulee maksaa valtiolta suoraan koulutuksen järjestäjälle myös jatkossa.

Vaikka lukiota ja ammatillista peruskoulutusta kehitetään kumpaakin omana koulutusmuotonaan, voidaan yhteisiä opintojaksoja ja ristikkäisiä kurssivalintoja lisätä esimerkiksi kehittämällä yrittäjyysopintoja tai kielitarjontaa paikallisesti. Yhteistyön tulee johtaa entistä korkeatasoisempaan lukio-opetukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen.

Oppilas- ja opiskelijahuolto kokonaisuutena kuntoon

Koko ikäluokan siirtyminen koulutuksen kautta työelämään edellyttää nivelvaiheiden ohjauksen kehittämistä eri toimijoiden yhteistyössä. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa tulee kehittää perusopetuksen ja toisen asteen osalta kokonaisuutena. Opiskelijahuollon kehittämiseen tulee varata tarvittavat resurssit ja yhteistyötä tulee tiivistää koulutuksen järjestäjien ja kunnan eri toimijoiden kesken.

Työryhmän ehdotukset lukion opintojen ohjauksen tehostamisesta ja henkilökohtaisten jatko-opintosuunnitelmien laatimisesta ovat kannatettavia. Opiskelijoiden ohjaus ei kuitenkaan ole vain opinto-ohjaajan tehtävä, vaan koko opettajakunnan roolia nuorten koulutus- ja uravalintojen tukena tulee vahvistaa. Opintojen ohjausta ja yhteisöllisyyttä voidaan tukea ryhmänohjausta kehittämällä.

Raportissa ehdotettujen erityisen tuen toimenpiteiden määrittelyä tulee tarkentaa ja niiden tarvetta selvittää tarkemmin.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Innovaatioympäristö ja osaaminen

Timo Kekkonen, johtaja