Lausunto luonnoksesta HE terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta, asetukseksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta annettavaksi asetukseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta lausuntoa otsikkoasiaa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. EK lausuu kunnioittaen seuraava.

Laki- ja asetusmuutosehdotukset liittyvät erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjauksen siirtämiseen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön sekä näiden koulutusten tutkintomuotoisuudesta luopumiseen, joka on edellytys tälle hallinnolliselle siirrolle. Näihin muutoksiin liittyen ehdotetaan perustettavaksi erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallisesta koordinaatiosta vastaava koordinaatiojaosto, joka toimisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan yhteydessä.

Uudistusten tavoitteena on parantaa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen yhteyttä työelämään ja palvelujärjestelmään niin, että koulutus vastaa nykyistä joustavammin palvelujärjestelmän muutoksiin. Uudistuksella pyritään myös turvaamaan eri erikoisalojen lääkärien määrällinen tasapaino kehittämällä koulutukseen valintamenettelyä aidoksi opiskelijavalinnaksi, seuraamalla eri alojen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärimäärien kehitystä, ennakoimalla koulutustarvetta sekä ohjaamalla koulutukseen valittuja nykyistä tarkemmin. Muutoksilla ei ole tarkoitus vaikuttaa koulutuksen kokonaismäärään, mutta STM:n asema koulutuksen sisällöllisessä ja määrällisessä koordinaatiossa tulee olemaan aiempaa merkittävämpi. Tämä on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon ministeriön vastuu terveyspalvelujärjestelmäkokonaisuudesta ja sen toimivuudesta.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kansallista koordinaatiota varten on tarkoitus perustaa koulutusta koordinoiva jaosto terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alaisuuteen. Jaostossa olisi jäseninä palvelujärjestelmän, terveydenhuolto- ja opetusviranomaisten, lääketieteellisten ja hammaslääketieteellisten tiedekuntien, erikoistuvien lääkärien ja hammaslääkärien sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustus. Jaoston tehtävänä tulisi olemaan valmistella valtakunnallinen koulutusstrategia joka sisältää arvion tarvittavista erikoisalakohtaisista koulutusmääristä, arvioida alueellisia erikoislääkäritarpeita, koota tietoa koulutuksen kehittymisestä sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja tehdä aloitteita ja lausuntoja koulutukseen liittyvistä kysymyksistä.

Koordinaatiojaoston tehtävä tulee olemaan erikoislääkärikoulutuksen kannalta hyvin keskeinen ja erittäin haastava. Jaoston jäseniä määriteltäessä on mainittu palvelujärjestelmän, terveydenhuolto- ja opetusviranomaisten, tiedekuntien, koulutuksessa olevien, Valviran, STM:n, OKM:n, Lääkäriliiton sekä Hammaslääkäriliiton edustus. Ottaen huomioon yksityisen terveydenhuollon huomattava ja jatkossa palvelujärjestelmän kannalta yhä merkittävämmäksi muodostuva rooli, tulee jaostossa ehdottomasti olla myös riittävä yksityisen terveydenhuollon edustus. Myös yliopistojen yhteydessä toimiviin erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen alueellisiin neuvottelukuntiin on nimettävä sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon edustajien lisäksi yksityisen terveydenhuollon edustus.

Erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutuksen suorittamiseksi koulutettavan tulee suorittaa tarvittava käytännön koulutus kouluttajan ohjaamana yliopiston hyväksymässä virassa, toimessa tai tehtävässä. Koulutusajasta tulee eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta suorittaa vähintään puolet yliopistollisen sairaalan ulkopuolella ja tästä ajasta vähintään yhdeksän kuukautta terveyskeskuksessa. Terveydenhuolto elää parhaillaan murrosta, jonka seurauksena yksityisesti tuotetun terveydenhuollon merkitys osana palvelujärjestelmää niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin osalta tulee erittäin todennäköisesti kasvamaan merkittävästi. Tämän vuoksi koulutuksen volyymien ja palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta on keskeistä, että erikoistumiskoulutuspaikoiksi hyväksytään myös vaatimukset täyttävät yksityisen sektorin työpaikat. Erityisen keskeinen yksityisen terveydenhuollon rooli koulutuspaikkana on jo nykyään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen osalta.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja