Lausunto luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022-2029

Väylävirasto | 2.7.2021 | VÄYLÄ/4852/04.00/2021

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja infran investointiohjelma muodostavat yhdessä näkymän tulevaan liikenteelliseen toimintaympäristöön Suomessa. Yritykset voivat arvioida kuljetusten ja liikenteen edellytyksiä osana teollisuuden, kaupan, palvelujen ja matkailun liiketoimintaa, sijoittamista ja tulevia investointeja.

Investointisuunnitelma on laadittu valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoituskehyksiin. Suunnitelma käsittää yhteensä 6,1 miljardin euron investoinnit, joista noin puolet on käynnissä olevia rakennuskohteita ja puolet uusia hankkeita noin 3,2 miljardin edestä.

Väyläviraston investointiohjelma on hieman lyhyempi ja kattaa kahdeksan vuotta 2022–2029 uusien hankkeiden osalta. Ohjelman laajuus on 2,5 miljardia euroa, ja lisäksi pieniä parannuksia kohdennetaan 800 miljoonan euron edestä.

Eduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto sitoutuu valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksiin ja huolehtii siitä, että suunnitelman toimeenpanoon tarvittavat määrärahat otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmissa ja valtion talousarvioesityksissä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää investointiohjelman perusteellista ja informatiivista laadintaa ja esittää siihen seuraavia näkemyksiä:

Investointiohjelman havainnollisuus ja hankeyhtiöt

Investointiohjelmassa on hyvä informaatio kaikista yksittäisistä kohteista teillä, rataverkolla ja vesiväylillä. Tämän lisäksi elinkeinoelämälle on tärkeää, että liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tai investointiohjelmassa kuvataan yritystoiminnalle riittävällä tarkkuudella, miten pääliikenneverkkoja tulevaisuudessa kehitetään. Pääteiden osalta olisi kuvattava yhteysväleittäin palvelutason kehittyminen ja aikataulussa.

Ohjelmaan eivät kuulu hankeyhtiöihin sisältyvät suuret raideinvestoinnit Turun tunnin junaan, pääradalle ja Itäradalle. Rataverkon osalta kokonaiskuva on siten vajaa samoin kuin hankeyhtiöiden vaikutus valtion kokonaisrahoitukseen.

Olisi tärkeä, että hankeyhtiöiden rahoituksen valtion osuudet eivät kilpailisi samasta rahoituksesta kuin investointiohjelmaan listatut hankkeet. Hankeyhtiöissä suunnitteilla olevien investointien tarve on mittava. Investointiohjelman tarkoitus on luoda näkymä väyläverkon kehittymiseen 2020-luvulla ja tarkoitus on, että näkymää voi pitää vakaana.

EU-rahoituksen hyödyntäminen

Investointiohjelman EU-tukipotentiaali arvioidaan erittäin vaatimattomaksi noin 120 M€. Edellisen EU:n budjettikauden saanto oli 260 M€, joka oli erittäin vaatimaton sekin. Jotta erityisesti raidehankkeiden tukimahdollisuudet hyödynnettäisiin täysimääräisesti, tulisi investointiohjelmassa painottaa kustannustehokkaita pienehköjä ratahankkeita. Lisäksi hankeyhtiöiden suunnittelun ja rakentamisvalmiuden tulisi olla tahdistettua tukihakujen avautumisen mukaan. EU-rahoituksen saannolle tulisi asettaa aiempaa kunnianhimoisempi tavoite, esimerkiksi saannon kaksinkertaistaminen alkavalla EU:n budjettikaudella.

Tieverkko

Elinkeinoelämälle on tärkeää, että investointiohjelmassa kuvataan yritystoiminnalle riittävällä tarkkuudella, miten päätieverkkojen palvelutaso kehittyy tulevaisuudessa. Pääteiden akuutti parantamistarve on 2–3 miljardia euroa. Investointiohjelmassa pääteille kohdennetaan 0,7 miljardia euroa neljässä hankekokonaisuudessa. Painotus on liian vähäinen eikä vastaa pääteiden kehittämistarvetta.

Elinkeinoelämä on esittänyt investointiohjelman rahoituksen nostamista noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa ja sen kohdentamista pääteiden kehittämiseen. Ohjelmassa arvioitujen tieinvestointien hyöty-kustannussuhde on yli kaksinkertainen.

Tiehankkeiden lista on pitkä ja sen ajantasainen saatavuus verkossa on tärkeää jatkossa.

Rataverkko

Pääratojen parantamistarve on 1,5–2 miljardia euroa. Investointiohjelmassa koko rataverkolle kohdennetaan 1,7 miljardia euroa. Tästä kokonaisuudesta puuttuvat vielä hankeyhtiöissä valmisteilla olevat radat Turun tunnin juna, päärata ja Itärata. Investointiohjemassa arvioitujen ratahankkeiden H/K-suhde on alhainen, 700–800 miljoonan euron investoinneilla saavutetaan 465 miljoonan euron hyödyt.

Rataverkon 1A-hankekorissa yksi hanke, Helsinki-Riihimäki 3. vaihe on kustannusarvioiltaan yhtä suuri kuin kaikki muut hankkeet yhteensä, noin 300 miljoonaa euroa. Miten hanke on ajateltu ajoittaa ja onko se tarpeen investointiohjelman kaudella 2022–2029? Helsinki-Riihimäki välillä toteutetaan parhaillaan 2. vaihetta, joka tuo merkittävästi lisää kapasiteettia lähiliikenteeseen. Onko hanke kustannustehokas ja EU-tukikelpoinen vai olisi pienten hankkeiden kustannustehokkuus parempi erityisesti tavaraliikenteessä.

Elinkeinoelämä on toivonut investointiohjelmassa panostusta liikennemuotojen välisen kilpailun edistämiseen raide- ja vesiliikenteen kannalta sekä liikennemarkkinan toimivuuden että liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta.

Rautatiehankkeet luovat pohjaa rautatiekuljetusten houkuttelevuudelle, mutta ne eivät yksin riitä. Valtaosa raskaista kuljetusvirroista on jo rautateillä. Siirtymäpotentiaalia maantieltä rautateille on ennen kaikkea pienemmissä kuljetusvirroissa, joiden saaminen rautateille edellyttää terminaaliverkostojen luomista. Investointiohjelmaan tulisi sisällyttää ja valmistella alan toimijoiden kanssa hanke terminaaliverkostosta, joka mahdollistaisi kuljetusten kustannustehokkaan siirtymisen raiteille. Lisäksi investointiohjelmalla tulisi poistaa ratakapasiteetin pullonkauloja rakentamalla kohtauspaikkoja ja lyhyitä kaksoisraideosuuksia.

Luumäki-Joutseno välityskyvyn parantaminen on pitkään ollut elinkeinoelämän kärkihanke rataverkolla suurten volyymien ja ruuhkautuneisuuden vuoksi. Rataverkon investointiohjelma on sinänsä muuten Kaakkois-Suomi-painotteinen ja monia Länsi-Suomen poikittaisyhteyksiä on jätetty pois investointiohjelmasta (liite 2).

EK:n logistiikkavaliokunta toivoo erillistä neuvottelua väyläviraston kanssa rautateiden tavaraliikenteen kehittämiseksi.

Vesiväylät

Saimaan syväväylien parantaminen hankekorissa 1A on tärkeä Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen liittyvä kokonaisuus. Hankekuvauksesta ei käy ilmi sisältyvätkö siihen jo Varkauden Taipaleen pohjoispuoliset syväväylät, joilla myös tulisi varmistaa suuremman aluskoon hyödyntäminen.