Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta

Valtiovarainministeriö | 22.3.2021 | VN/2932/2021-VM-2

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry kiittää tilaisuudesta lausua asiassa.

Pykäläluonnosta ja asetuksen suunniteltua voimaantuloajankohtaa koskevat huomiot:

Pykäläluonnos uudeksi 2 § 2 momentiksi on selkeä. Pykälän 3 momenttiin ei ole ehdotettu muutosta. Sen mukaan yksilönumerolla erotetaan henkilöt, jolla on sama syntymäaika, yksilönumeron ollessa kolminumeroinen välimerkkiä seuraava numerosarja. Perustelumuistiossa todetaan kuitenkin, että välimerkkiuudistuksen jälkeen koko henkilötunnus on yksilöivä sellaisenaan.

EK pitää esitetty voimaantuloaikataulua eli 1.1.2023 liian tiukkana. Tämä johtaisi käytännössä resurssikapeikkoon, sillä kaikki henkilötunnusta käyttävät organisaatiot niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla joutuvat tekemään muutoksen yhtäaikaisesti. Tämä saattaa johtaa ICT-toimittajien resurssipulaan, ja aiheuttaa kasvavia kustannuksia.

Mikäli muutosaikataulu olisi vain reilu vuosi, johtaisi tämä manuaalisiin prosesseihin organisaatioissa. Perustelumuistiossa on kuvattu, miten alkuvaiheessa vuonna 2023 siirtymäajan jälkeen nämä muutokset koskisivat myös melko pientä joukkoa. Samalla kuitenkin valmistellaan, että suomalaisen henkilötunnuksen voisi saada nykyistä laajempi henkilöryhmä, mikä lisää uutta välimerkkiä käyttävien henkilöiden määrää.

EK kannattaa, että uusien tunnusten jakelu ja sen laajentaminen aloitettaisiin vasta, kun vastaanottajaorganisaatioilla on valmiudet ottaa tunnukset käyttöön. Kannatamme myös ehdotusta alkaa myöntää uudella välimerkillä olevia tunnuksia vasta, kun vanhoja tunnuksia ei ole enää vapaana. Tämä auttaisi myös osaltaan siirtymän pehmentämisessä.

Perustelumuistiossa esitetyllä tavalla myöhemmässä vaiheessa myös sukupuolisidonnaisuudesta luovuttaisiin. Kun jo nyt tiedetään, että muutoksia on tulossa useampia, johtaisi nyt esitetty aikataulu siihen, että meillä on vuosittain suuria järjestelmämuutoksia, jotka kuormittavat kaikkia sektoreita samanaikaisesti. Myös tämä puoltaa siirtymäajan pidentämistä.

Muut asetuksen vaikutuksia koskevat huomiot:

Perustelumuistiossa esitetystä kustannusarvioista (s.10) näkee, että välimerkkimuutoksen toteuttamisella on arviolta suuriakin kokonaisvaikutuksia. Esitetty, n. 82 miljoonan kertakustannus välimerkkimuutoksesta on luonnollisesti karkea arvio. Lopulliset kustannukset riippuvat eri organisaatioiden järjestelmärakenteista ja sovellusten iästä, joille päivitysten ja muutosten toimeenpano saattaa olla hyvinkin erilaista riippuen saatavuudesta. Iso osa yritysten järjestelmistä on kehitetty juuri niiden tarpeisiin, mikä tarkoittaa, että siirtymän tuen tarve on yksilöllinen ja kalliimpi.

Kustannuksia lisäisi ehdotettu muutosten aikataulu, minkä vuoksi siirtymäaikaa tuleekin pidentää huomattavasti. Kaikkien tehdessä muutoksen samanaikaisesti, ICT-palveluntarjoajien resursseista tulee pulaa ja kustannusnousu tulee olemaan huomattava.

Arvioinnissa tulee ottaa myös huomioon, että jokainen työnantajayritys joutuu käsittelemään henkilötietoa järjestelmissään. Tältä osin kustannuksia tulee aiheutumaan suurimmalle osalle yrityksiä, joskin osa näistä päivityksistä tulee tapahtumaan palveluntarjoajan päivittäessä ohjelmistojaan. Tämä ei poista kuitenkaan selvitystarvetta siltä osin, että yksittäisen yrityksen eri järjestelmät pystyvät ottamaan uuden tunnuksen käyttöön sujuvasti.

Muut huomiot asetusluonnokseen tai perustelumuistioon:

EK kannattaa henkilötunnuksen riittävyysongelman ratkaisemista uusien välimerkkien käyttöönotolla. Uudistuksen aikataulu on kuitenkin liian tiukka.

Kun otetaan huomioon, että samalla ollaan valmistelemassa myös tunnusten sukupuolisidonnaisuuden poistamista ja tunnuksen käytön laajempaa käyttöönottoa uusille henkilöryhmille, vaikuttaa esityksen perusteella järkevimmältä selvittää muutosten toteuttaminen samalla kertaa pidennetyn siirtymäajan jälkeen.

Perustelumuistiossa viitataan varautumiseen kokonaan uuden muotoisen henkilötunnuksen käyttöönottoon. Tämä viittaa aiemmin suunnitteilla olleeseen kokonaisuudistukseen, jolloin henkilötunnuksesta tehtäisiin aivan uuden muotoinen.

EK kummeksuu kokonaisuudistuksen käsittelyn jatkamista. Sille ei ole perusteita sen jälkeen, kun nyt valmisteilla olevat osamuutokset on tehty. Näillä muutoksilla henkilötunnus tulee kestämään aikaa vielä hyvin pitkään. Lisäinvestointien määrä olisi merkittävä ja niille on esitetyn perusteella vaikea nähdä perustetta.

Mikäli myöhemmin ilmenee tarvetta laajalle systeemimuutokselle esimerkiksi EU-aloitteiden vuoksi, tulee asia joka tapauksessa arvioitavaksi uudelleen. Nyt kokonaismuutoksen esilläpito lisää epävarmuutta asiassa ilman, että sille olisi tunnustettua tarvetta.