Lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista (EK/2012/95)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen työryhmän ehdotuksista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää lausuntonaan seuraavaa:

Perusopetus luo elinikäisen oppimisen perustan. Suomen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä millaiset valmiudet jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen perusopetus tuottaa. Työurien pidentäminen alkupäästä edellyttää perusopetuksen roolin vahvistamista työelämätiedon välittäjänä. Perusopetuksella on keskeinen rooli nuorten yhteiskuntatakuussa erityisesti heikoimpien oppilaiden jatko-opintovalmiuksien ja opiskelumotivaation vahvistamisen osalta.

Taitojen vahvistaminen yleisissä tavoitteissa oikea suunta

EK pitää tärkeänä elinikäisen oppimisen taitojen vahvistamista perusopetuksen yleisissä tavoitteissa. Ajatteluntaitojen, ongelmanratkaisutaitojen ja vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymistä on mahdollista tukea lisäämällä yrittäjyyttä, luovuutta ja innovatiivisuutta tukevien opetusmenetelmien käyttöä ja tiivistämällä eri oppiaineiden yhteistyötä.

Tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen tulee olla arkea jokaisen oppilaan kohdalla. Myös talous- ja kuluttajataitoihin osana arjenhallinnan taitoja tulisi kiinnittää opetuksessa nykyistä enemmän huomiota.

Aihekokonaisuuksien avulla uudenlaista yhteistyötä ja toimintakulttuuria

EK tukee ehdotusta aihekokonaisuuksien vahvistamisesta tuntiresurssilla. Aihekokonaisuudet luovat yläkoulussa uudenlaisia mahdollisuuksia koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja koulun vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan ja työelämän kanssa. Eri oppiaineiden yhteistyössä voidaan aihekokonaisuuksien avulla rakentaa tavoitteellisia oppimiskokonaisuuksia. Oppilaan kannalta on tärkeää, että opiskeltavaa ilmiötä pyritään selittämään monen tiedonalan näkökulmasta tavoitteena sen laaja-alainen ymmärtäminen kokonaisuutena. Opetuksen eheyttäminen on ensisijaisesti opetusmenetelmällinen kysymys. Perusopetuksen yleisiin tavoitteisiin voidaan vastata monipuolisesti vain oppiaineiden yhteistyötä tiivistämällä ja lisäämällä tekemällä oppimista.
Yrittäjyyden opetuksessa on ensisijaisesti kysymys yrittäjyysasenteen ja -valmiuksien kehittämisestä. Yrittäjyyskasvatuksen lähtökohtana on lisätä aktivoivia ja toiminnallisia oppilaslähtöisiä opetusmenetelmiä eri oppiaineissa, jota kautta yrittäjämäinen asenne ja työskentelytapa kehittyvät.

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden oppimistavoitteet tukevat yleisten työelämävalmiuksien pitkäjänteistä kehittymistä perusopetuksesta lähtien. Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden lähtökohta ja tavoitteet edellisessä opetussuunnitelmassa ovat hyvä pohja kehitystyölle ja eri oppiaineiden yhteistyössä toteutettavalle opetukselle. Lähtökohtana on, että oppilas oppii hahmottamaan, tarkastelemaan ja ymmärtämään ympäristönsä ilmiöitä ja prosesseja kokonaisuuksina soveltamalla eri oppiaineiden tietoja ja taitoja.

Koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää yksilöllisempiä valintoja

Perusopetuksen tulee tuottaa jokaiselle oppilaalle hyvä perusosaaminen äidinkielessä ja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Opetuksessa tulee kiinnittää huomiota tekemällä oppimiseen sekä yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen koulujen ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Mediakasvatus osana äidinkielen opetusta vahvistaa elinikäisen oppimisen taitoja. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen opetuksessa tulee olla keskeinen osa mediakasvatusta.

Oppilaan motivaation näkökulmasta ehdotuksen suurin heikkous on, oppilaan valinnaisuus kaventuu entisestään. Kaikille yhteisiä pakollisia opintoja ei tule lisätä, vaan tuntijakoon tarvitaan nykyistä enemmän valinnaisuutta vuosiluokille 7–9. Perusopetuksen tärkeänä tehtävänä on jokaisen kiinnostuksen herättäminen jatko-opintoihin ja tulevaisuusvalintoihin. Oppilaalla tulisi olla yläkoulussa mahdollisuus suunnata opintojaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan esimerkiksi taito- ja taideaineisiin tai syventäviin opintoihin matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa.

Perusopetuksen vastuuta koko ikäluokan siirtymisestä toiselle asteelle tulee lisätä. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori jatkaa toiselle asteelle ja hankkii vähintään ammatilliset perusvalmiudet. Erityisesti heikoimpien oppilaiden jatko-opintovalmiuksien ja -motivaation vahvistaminen edellyttää valinnaisuuden lisäämistä vuosiluokille 7–9. Kädentaitojen ja käytännön osaamisen merkitystä osana perusopetusta tulee vahvistaa ja rakentaa silta työ- ja käytäntöpainotteisesta oppimisesta perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Lisäämällä kaikille pakollisten taideaineiden, käsityön ja liikunnan osuutta, vähennetään oppilaan mahdollisuuksia suunnata itse opintojaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Ammatillisista opinnoista esimerkiksi tekniikan alalla tai matkailu- ja ravintola-alalla kiinnostunut nuori ei voi ehdotuksen mukaisessa tuntijaossa suunnata opintojaan käsityön tai kotitalouden opintoihin.

Opetuksen järjestäjän omat painotukset osana valinnaisuutta

EK pitää tärkeänä, että opetuksen järjestäjä voi suunnata valinnaisia opintoja esimerkiksi tietotekniikan opetukseen, aihekokonaisuuksiin tai eri oppiaineiden syventäviin ja soveltaviin oppimääriin. Ehdotuksen perustelut ovat tältä osin kannatettavia. Pakollisten ja valinnaisten opintojen suhdetta tulee tarkastella jatkovalmistelussa uudelleen, jotta sekä oppilaan yksilölliset valinnat että opetuksen järjestäjän painotukset olisivat käytännössä mahdollisia.

Koulutus- ja uravalintojen tukemiseen tarvitaan uutta otetta

Työurien pidentäminen alkupäästä edellyttää, että perusopetuksen roolia työelämätiedon välittäjänä vahvistetaan. Opinto-ohjaajien lisäksi nuorten tulevaisuusvalintojen tukemisessa tarvitaan kaikkien opettajien ja koko kouluyhteisön roolin vahvistamista.

Monipuolisten oppimiskokemusten, omakohtaisten työelämäkokemusten ja esimerkkien avulla on mahdollista herättää kiinnostus koulutus- ja uravalintoihin jokaisen nuoren omista lähtökohdista. Nuoret tarvitsevat kouluaikana omakohtaisia kokemuksia työelämästä. Tämä edellyttää perusopetuksen työelämäyhteyksien vahvistamista. Työelämäyhteistyön ensisijaisena tavoitteena tulee olla nuorten koulutus- ja uravalintojen tukeminen.

Kieliohjelmaa uudistettava ennakkoluulottomasti

EK korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. Kielten ja kulttuurien opetuksen monipuolistamiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua. Koulujen kansainvälistyminen edellyttää sen vahvistamista osana koulujen toimintakulttuuria.

Ehdotuksessa kieliohjelmia ehdotetaan monipuolistettavaksi suuntaamalla A2-kielen ja B2-kielen opetuksen järjestämiseen kohdennettua valtion erityisavustusta, jos opetus järjestetään kokonaistuntimäärää (222) täydentävänä opetuksena. Kaikille yhteisenä opetettavan A1- ja B1-kielen opetukseen ei esitetä muutoksia. Ehdotus ei tue A1-kielen valintojen monipuolistamista. Jos perusopetuksen kieliohjelman osalta päädytään valtion osin rahoittamaan erillisrahoitukseen, tulee sen koskea myös ns. harvinaisten kieliä A1-kielen osalta. B2-kielen osalta opetuksen järjestäjän tulisi voida tarjota sitä myös enemmän kuin 4 tuntia.

Kielten opiskelun monipuolistuminen ja riittävän kielivarannon varmistaminen edellyttäisivät tuntijakoon rakenteellisia muutoksia. Opetuksen järjestäjien tulee mahdollistaa nykyistä laajempi kielitarjonta oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Toisen kotimaisen pakollisuudesta voitaisiin luopua asteittain siten, että ensivaiheessa luodaan mahdollisuus opiskella yläkoulussa toista kotimaista kieltä nykyistä pienemmällä tuntimäärällä (B2-kielenä), jos oppilas jatkaa alakoulussa aloittamansa kahden vieraan kielen opiskelua yläkoulussa. Luopumalla ruotsin opiskelun pakollisuudesta, nykyistä useampi valitsisi sen vapaaehtoisena A1- tai A2 -kielenä, mikä tuottaisi monipuolisemman kielivarannon lisäksi myös nykyistä parempaa toisen kotimaisen osaamista.

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan kieliohjelmaa tulee tarvittaessa voida keventää, jotta oppilas voi keskittyä joko suomen tai ruotsin kielen oppimiseen. Suomi/ruotsi toisena kielenä opetukseen on tarvetta panostaa nykyistä enemmän. Oman äidinkielen opetuksen tulisi sisältyä vieraskielisen oppilaan kieliohjelmaan. Näin voidaan sekä vahvistaa oppilaan motivaatiota oppimiseen sekä kasvattaa kansallista kielivarantoa.

Lausunnon keskeinen sisältö

1) Taitojen vahvistaminen yleisissä tavoitteissa oikea suunta

EK pitää tärkeänä elinikäisen oppimisen taitojen vahvistamista perusopetuksen yleisissä tavoitteissa. Tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen tulee olla arkea jokaisen oppilaan kohdalla. Myös talous- ja kuluttajataitoihin tulisi kiinnittää opetuksessa nykyistä enemmän huomiota.

2) Aihekokonaisuuksien avulla uudenlaista yhteistyötä ja toimintakulttuuria

EK tukee ehdotusta aihekokonaisuuksien vahvistamisesta tuntiresurssilla. Opetuksen eheyttäminen yläkoulussa työryhmän ehdottamalla tavalla luo uudenlaisia mahdollisuuksia koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja koulun vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan ja työelämän kanssa.

3) Koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää yksilöllisempiä valintoja

Perusopetuksella on keskeinen rooli nuorten yhteiskuntatakuussa erityisesti heikoimpien oppilaiden jatko-opintovalmiuksien ja opiskelumotivaation vahvistamisen osalta.

Perusopetuksen tulee tuottaa jokaiselle oppilaalle hyvä perusosaaminen äidinkielessä ja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa.

EK pitää valitettavana, että ehdotus kaventaa entisestään oppilaan valinnaisuutta. Perusopetuksen tärkeänä tehtävänä on jokaisen kiinnostuksen herättäminen jatko-opintoihin ja tulevaisuusvalintoihin. Oppilaalla tulisi olla vuosiluokilla 7–9 mahdollisuus suunnata opintojaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan esimerkiksi taito- ja taideaineisiin tai syventäviin opintoihin matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa.

4) Opetuksen järjestäjän omat painotukset osana valinnaisuutta

EK pitää tärkeänä, että opetuksen järjestäjä voi suunnata valinnaisia opintoja esimerkiksi tietotekniikan opetukseen, aihekokonaisuuksiin tai eri oppiaineiden syventäviin ja soveltaviin oppimääriin. Ehdotuksen perustelut ovat tältä osin kannatettavia. Pakollisten ja valinnaisuuden suhdetta tulee tarkastella jatkovalmistelussa uudelleen. Tuntijaossa tarvitaan sekä oppilaan että opetuksen järjestäjän valinnaisuutta.

5) Koulutus- ja uravalintojen tukemiseen tarvitaan uutta otetta

Perusopetuksen vastuuta koko ikäluokan siirtymisestä toiselle asteelle tulee lisätä. Opinto-ohjaajien lisäksi nuorten tulevaisuusvalintojen tukemisessa tarvitaan kaikkien opettajien ja koko kouluyhteisön roolin vahvistamista. Nuoret tarvitsevat kouluaikana omakohtaisia kokemuksia työelämästä. Perusopetuksen työelämäyhteistyön ensisijaisena tavoitteena tulee olla nuorten koulutus- ja uravalintojen tukeminen.

6) Kieliohjelmaa uudistettava ennakkoluulottomasti

EK korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. Ehdotus ei tue A1-kielen valintojen monipuolistamista. Kielten opiskelun monipuolistuminen ja riittävän kielivarannon varmistaminen edellyttävät rakenteellisia muutoksia kieliohjelmaan.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Timo Kekkonen
Johtaja