Huhtikuun 2026 Suhdannebarometri
- Suomalaisyritysten suhdannekuva koheni alkuvuonna, mutta tämänhetkinen tilanne on keskimääräistä heikompi erityisesti rakentamisessa ja myös palveluissa
- Tuotanto kasvoi erityisesti teollisuudessa, mutta koko yrityskentän henkilöstömäärä laski vielä loivasti
- Teollisuuden suhdannekuva on päätoimialoista vahvin: tuotanto jatkaisi kasvua, vaikka yleiset näkymät ovat aiempaa epävarmemmat
- Rakentamisen heikko suhdannevaihe jatkuu, mutta viime kuukausina on tapahtunut hieman vakautumista – tuotannon ennustetaan kääntyvän pieneen kasvuun
- Palveluyritysten suhdanneodotukset ovat myös varovaiset, myynnin kasvu jää hitaaksi
Maailmantalouden suunta epävarma
Epävarmuus maailmantalouden suunnasta on kasvanut alkuvuonna huomattavasti Iranin sodan vuoksi. Jo tähän mennessä sota on johtanut merkittäviin talousvaikutuksiin erityisesti öljy- ja kaasutoimitusten häiriintymisen ja hintojen nousun vuoksi. Kriisi näkyy myös monien muiden hyödykkeiden kuten lannoitteiden markkinoilla.
Uusimmissa talousennusteissa sodan globaalien talousvaikutusten arvioidaan kuitenkin jäävän melko maltillisiksi, jos tilanne ratkeaisi kestävällä tavalla lähiviikkojen tai -kuukausien aikana. Keskeistä olisi energiakuljetusten nopea aukeaminen Hormuzinsalmen kautta. Esimerkiksi IMF:n äsken julkistetun ennusteen suotuisassa skenaariossa maailmantalous jatkaisi näillä oletuksilla yli kolmen prosentin kasvuvauhdissa.
Mikäli sotatoimet Persianlahden alueella tai epävarmuus Hormuzinsalmen käytettävyydestä puolestaan jatkuisivat esimerkiksi loppuvuoteen, globaalit talousvaikutukset kasvaisivat huomattavasti. BKT:n kasvu alenisi selvästi, inflaatio kiihtyisi ja keskuspankeilla olisi voimakas paine nopeisiin koronnostoihin
Osakemarkkinat laskivat maaliskuussa melko voimakkaasti, mutta viime viikkoina kurssit ovat nousseet vahvasti, vaikka epävarmuus Persianlahden tilanteesta jatkuu tätä kirjoitettaessa voimakkaana.
Ennuste BKT-määrän muutoksesta vuosina 2025-2027
Päivitetty
Vuosimuutos, %
Suomessa elpyminen loivassa nousussa
Suomen talous kasvoi alustavien lukujen mukaan 0,2 prosenttia viime vuonna. Myös viimeisellä neljänneksellä talous oli loivassa kasvussa. Suomen taloutta tukee tällä hetkellä erityisesti teollisuuden elpyminen. Kotimarkkinakysyntä on pysynyt vielä vaimeana, mutta kuluttajien ostovoima on parantunut. Persianlahden tilanteen suorat kielteiset vaikutukset Suomeen jäävät keskimääräistä pienemmiksi, koska talouden riippuvuus fossiilisista polttoaineista on melko matala. Sen sijaan korkojen nopea nousu voisi näkyä Suomessa voimakkaammin.
EK:n huhtikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteet vahvistuivat alkuvuonna jonkin verran, mutta tilanne on yhä erityisesti rakentamisessa ja palveluissa keskimääräistä heikompi. Odotukset lähikuukausille ovat jälleen kääntyneet varovaisemmiksi. Yleiseen suhdannekuvaan ei juuri ennusteta muutoksia lähikuukausina millään päätoimialalla. Tuotannon kasvun arvioidaan kuitenkin jatkuvan kohtalaisena.
Elinkeinoelämän suhdanteet huhtikuussa 2026
Päivitetty
Suhdannetilanne (x-akseli) vs. suhdannenäkymät (y-akseli), saldoluku
1/2022-4/2026
Suomalaisyritysten tuotannon kehitys oli alkuvuonna aiempaa parempaa, ja yhteenlaskettu tuotanto oli kohtalaisessa kasvussa. Teollisuus oli melko hyvässä kasvussa, ja myös palveluiden myynti lisääntyi vähän. Rakentamisen pitkään jatkunut tuotannon supistuminen päättyi. Epävarmoista näkymistä huolimatta sekä loppukeväälle että kolmannelle vuosineljännekselle on odotuksia kasvun jatkumisesta. Kasvu olisi erityisesti teollisuudessa melko vahvaa. Palveluiden myynti kasvaisi loivemmin, ja rakentamisen tuotanto voisi kääntyä pieneen kasvuun.
Henkilöstön määrän lasku jatkui edelleen loivana, kun sekä palveluiden että rakentamisen työvoima supistui vähän. Teollisuudessa henkilöstö kasvoi aavistuksen. Henkilöstöodotukset ovat myös vaimeat, mutta lähikuukausien aikana koko elinkeinoelämän työvoiman supistumisen arvioidaan lähes päättyvän. Teollisuudessa työllisyys jatkaisi pientä paranemista.
Heikko kysyntä on selvästi suurin kasvun este, ja siitä kärsi 56 prosenttia vastaajista. Teollisuudessa kysynnän kuvataan kuitenkin jo jonkin verran vahvistuneen. Työvoimapulaa esiintyy edelleen lähes kymmenesosalla vastaajia, ja muut toiminnan esteet olivat melko vähäisiä. Yritysten kannattavuus heikkeni vielä hieman, mutta lasku loiveni alkuvuonna. Lähikuukausina kannattavuuden odotetaan pysyvän vakaana.
Päivitetty Teollisuus, rakentaminen ja palvelut, osuus vastanneista, %
Elinkeinoelämän tuotantokapeikot huhtikuussa 2026
Tarkastelu päätoimialoittain
Teollisuuden näkymät varovaiset
Teollisuuden suhdanteet alkoivat kohentua viime vuoden jälkipuolella, ja uusimman Suhdannebarometrin mukaan elpyminen jatkui myös alkuvuoden aikana. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan kuitenkin vielä hieman keskimääräistä heikommaksi. Näkymät lähitulevaisuuteen ovat uudelleen varovaisemmat. Yleiseen suhdannetilanteeseen ei ennusteta suuria muutoksia lähikuukausien aikana.
Teollisuuden suhdanteet huhtikuussa 2026
Päivitetty
Kausitasoitettu saldoluku
Teollisuuden tuotanto kasvoi tammi–maaliskuussa yleisesti, ja kasvu oli jopa vahvempaa kuin kolme kuukautta sitten tehdyssä tiedustelussa odotettiin. Lähikuukausien aikana kasvun arvioidaan jatkuvan kohtalaisena. Teollisuuden tilauskanta parani alkuvuonna, mutta sen kuvataan olevan yhä hieman tavanomaista matalammalla. Valmiiden tuotteiden varastot pysyivät lähellä keskimääräistä.
Teollisuusyritysten kannattavuus parani vähän alkuvuonna. Myös lähikuukausille ennustetaan pientä parannusta. Myyntihintojen nousun odotetaan nopeutuvan selvästi, mutta kustannusten kasvu kiihtyisi myös voimakkaasti. Teollisuuden henkilökunnan määrä kasvoi aavistuksen alkuvuonna, ja lähikuukausille ennustetaan myös pientä kasvua. Kysynnän vahvistumisen myötä hieman aiempaa harvemmat yritykset kokevat heikon kysynnän rajoittavan toimintaa. Riittämätön kysyntä oli silti selvästi yleisin kasvun este. Työvoimapula oli ongelmana kymmenellä prosentilla vastaajista.
Teollisuuden tilauskanta huhtikuussa 2026
Päivitetty
Kausitasoitettu saldoluku
Rakentamisen tilanne synkkä
Rakennusyritysten suhdannetilanne on pysynyt huomattavasti muita päätoimialoja synkempänä. Alkuvuoden aikana on tapahtunut vähäistä kohenemista muttei kuitenkaan merkittävää käännettä parempaan. Odotukset lähikuukausille ovat edelleen varovaiset, ja yleisen suhdannekuvan arvioidaan pysyvän nykyisellään. Tuotannon määrän arvioidaan kuitenkin kasvavan vähän matalalta lähtötasoltaan.
Rakentamisen suhdanteet huhtikuussa 2026
Päivitetty
Kausitasoitettu saldoluku
Henkilöstön määrä laski edelleen loivasti alkuvuonna. Lähikuukausina työvoiman supistuminen voisi lähestulkoon päättyä. Rakennusyritykset kuvaavat tilauskantansa parantuneen vähän, mutta se on edelleen selvästi alle keskimääräisen. Kannattavuuden ennustetaan heikkenevän hieman, kun kustannusten nousun odotetaan kiihtyvän.
Lähes kaksi kolmasosaa rakennusyrityksistä arvioi heikon kysynnän rajoittavan vielä toimintaa. Työvoimapula kuitenkin yleistyi vähän, ja siitä kärsi nyt 22 prosenttia vastaajista. Rahoitusvaikeudet olivat ongelmana yhdeksällä prosentilla.
Päivitetty Saldoluku
Myymättömät asuinhuoneistot huhtikuu 2026
Palveluiden suhdanteissa vain aavistus kohennusta
Yksityisten palvelualojen yritysten suhdannekuva koheni vain aavistuksen alkuvuonna, ja tämänhetkistä suhdannetilannetta arvioitiin yhä selvästi keskimääräistä heikommaksi. Myynnin määrä kasvoi hitaasti, mutta henkilöstö väheni hieman. Riittämätön kysyntä on ongelmana jo yli puolella palvelualojen yrityksistä, ja työvoimapulaa esiintyy samaan aikaan seitsemällä prosentilla vastaajista.
Palveluiden suhdanteet huhtikuussa 2026
Päivitetty
Kausitasoitettu saldoluku
Näkymät lähikuukausille ovat melko vaatimattomat, eikä yleisen suhdannetilanteen ennusteta juuri muuttuvan. Myynnin kasvu jatkuisi maltillisena, mutta työvoiman määrän odotetaan edelleen supistuvan hieman. Laskussa olleen kannattavuuden arvioidaan tasaantuvan, kun kustannusten nousun vastapainona myös myyntihintojen nousu nopeutuisi.
Palveluiden myynti ja myyntiodotus
Päivitetty
Kausitasoitettu saldoluku
Miten Suhdannebarometri tehdään?
Lisätietoja
Penna Urrila
Johtaja, pääekonomisti
