Suhdannebarometri: lokakuu 2023

Lokakuun 2023 Suhdannebarometri

1. Suhdannetilannearviot ovat painuneet jo alle koronakriisin, näkymätkin synkentyneet kesästä
2. Palvelualat kannattelevat yhä taloutta, mutta merkkejä hiipumisesta alkaa näkyä
3. Työllisyys heikkenee rakentamisen ja teollisuuden taantuman myötä
4. Kysynnän riittämättömyys selvästi suurin kasvun este, työvoimapula helpottanut suhdanteen viilentymisen myötä
5. Teollisuuden tilaukset eivät turvaa tuotantoa enää viime vuosien tahtiin, rakentamisessa kysynnän lisäksi rahoitusvaikeudet lisääntyneet

Maailmanpolitiikan epävarmuus yritysten riesana

Poikkeuksellisen sankka sumu peittää globaalin talouden näkymiä. Maailmanpoliittinen epävarmuus on yritysten suurin toimintaan vaikuttava tekijä niin suomalaisyritysten kuin maailman suurimpien yritystenkin näkökulmasta[1]. Lähi-idän tilanne vain lisäsi jännitettä ja on nostanut uudelleen huolta inflaation mahdollisesta kiihtymisestä. Poikkeuksellisessa epävarmuudessa on kuitenkin hyvä muistaa myös mahdollisuudet. Niitäkin avautuu, kun ajat ovat turbulentit.

Yhdysvalloissa kasvu on jatkunut voimakkaana myös alkusyksyn aikana. Työmarkkinoiden veto on ollut vahvaa ja talous on ainakin tähän asti kestänyt yllättävänkin hyvin nopeasti nousseen korkotason tuomat seuraukset. Investoinnit suuntautuvat kauppapoliittisen jännitteen myötä enemmän kohti Yhdysvaltoja turvaten toimitusketjuja ja vähentäen riippuvuutta Kiinasta. Valtavien tukipakettien myötä Yhdysvaltain alijäämät ovat merkittäviä. Kiihtyvä velkaantuminen ja kasvavat korkokulut pitävät velkasuhteen kasvussa tulevaisuudessakin, vaikka talouskasvu on ollut parin prosentin luokkaa. Poliittiset riskit hallitsevat lähitulevaisuutta, eikä epävarmuus tulevista presidentinvaaleista ole näistä pienimpiä.

Euroalueella kasvu jää tänä vuonna IMF:n ennusteen mukaan vain +0,7 prosenttiin. Palvelualat ovat kannatelleet taloutta kuluvana vuonna. Euroalueen suurin talous Saksa painii kuitenkin yhä isojen vaikeuksien keskellä. Energiakriisistä toipuminen, autoteollisuuden hidas uudistuminen sekä faksin käytön yleisyys ovat esimerkkejä Saksan kohtaamista haasteista. Toisaalta uudistumisen myötä on paljon potentiaalia. Nousevien korkojen myötä spekulaatiot Italian osalta ovat myös aina pinnan alla. Talouskehityksen osalta murheet Euroopassa ovat kuitenkin pieniä verrattuna Ukrainan kokemaan tilanteeseen. Tästä luulisi uudistusten läpivientiin vanhalla mantereella löytyvän riittävää tarmokkuutta.

Kiinassa kasvu on hidastumassa tulevina vuosina. Vaikka IMF ennakoi vielä tälle ja ensi vuodelle noin neljän-viiden prosentin kasvua, ovat rakenteelliset tekijät hidastamassa kasvua puoleen tästä tulevien vuosien aikana. Kiinteiden investointien kasvumalli on tulossa tiensä päähän ja väestörakenteessa tapahtuvat muutokset tulevat olemaan isoja. Maailmantaloudessa on siis totuttava hyvin erilaiseen ajanjaksoon kuin mitä mennyt 40 vuotta ennen koronakriisiä tarjosi. Nyt demokratioita haastetaan ulkoa ja sisältä, Kiinan kasvu hidastuu, korkotaso on nousussa ja tekoäly mullistaa teknologista kehitystä.

Globaalin talouden kuvassa inflaation kehitys on yhä keskeisin seurattava mittari. Tähän asti keskuspankkien taistelu inflaatiota vastaan on sujunut mallikkaasti. Inflaation odotetaan edelleen hidastuvan kohti tavoitetasoa. Vielä ei ole kuitenkaan varmuutta, missä vaiheessa keskuspankit voivat varmistua inflaation taittuvan pysyvästi. Lähi-idän tilanne on tuonut lisää epävarmuutta energiamarkkinoille nostaen samalla epävarmuutta inflaation kiihtymisestä. Kun jossain vaiheessa varmistuu, että korkojen osalta huippu on saavutettu ja korkotaso lähtee hienoiseen laskuun, palautuu kysyntä talouteen. Tätä hetkeä seurataan nyt tiiviisti.

[1] EK:n Vientibarometri, KPMG CEO survey.

Suomessa talouskehitys ennakoitua heikompaa

Suomen talouden osalta ennusteet pyörivät noin nollakasvun tuntumassa tänä ja ensi vuonna. Samaan aikaan ennusteiden pohjalla käytettävään tilastoaineistoon kohdistuu merkittävää epävarmuutta. Esimerkiksi rakennusinvestointien osalta on odotettavissa selvää korjausta alaspäin. Päänvaivaa aiheuttaa myös julkisen kulutuksen arviointi, varastojen muutos sekä välituote- ja tuotoksen hintojen nousu. Tästä viimeisestä saadaan ensi arvioita vasta ensi vuoden keväällä. Ei siis pidä yllättyä, jos talouskehitys onkin tänä ja ensi vuonna ennakoitua heikompaa. Tulevina vuosina korjaukset voivat olla taas toiseen suuntaan, sillä investoinnit ja suunnitteilla olevat uudistukset vahvistavat Suomen taloutta rakenteellisesti.

Kuinka Suomessa yritykset näkevät käsillä olevan taloustilanteen? EK:n Suhdannebarometrin mukaan yritysten arviot suhdannetilanteesta ovat painuneet jo synkemmäksi kuin koronakriisissä. Myös suhdannenäkymiä mittaava saldoluku painui kesästä, mutta ei kuitenkaan niin matalalle kuin koronakriisissä. Selityksenä tälle on koronakriisin poikkeuksellisen suuri epävarmuus. Kukaan ei kriisin alussa tiennyt, kuinka kauan yhteiskunnan asettamat rajoitustoimet kestävät ja haittaavat yritystoimintaa. Siksi romahdus tapahtui ennen kaikkea odotuksissa, vaikka toki tilanne äityi etenkin palvelutoimialojen näkökulmasta erittäin kielteiseksi.

Yritysten tuotanto ja myynti ovat laskeneet syksyn aikana. Odotuksissa on, että lasku saattaisi tasaantua ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Palvelualat kannattelevat kokonaisuutta. Henkilöstön määrä on vähentynyt ja vähenee myös jatkossa. Tässäkin palvelualoilla tilanne on ollut muita päätoimialoja parempi, mutta palvelualoillakin odotukset henkilöstömäärien suhteen ovat laskussa.

Kysyntä on hiipunut voimakkaasti. Peräti 56 prosenttia vastaajayrityksistä raportoi ongelmia kysynnän riittämättömyyden suhteen. Kun mukaan huomioidaan muu este, joka sai korona-aikaan paljon vastauksia, niin tässäkin tilanteessa ollaan lähellä koronakriisin tasoa. Samaan aikaan osaavan työvoiman saatavuusongelmat ovat alkaneet helpottamaan. Enää 18 prosenttia yrityksistä raportoi ongelmia työvoiman saatavuuden suhteen.

Tarkastelu päätoimialoittain

Palveluissa myynti kannatellut

Palveluissa suhdannetilanne ei ole enää kaukana koronakriisistä. Suhdannenäkymiä mittaava saldoluku on kuitenkin vielä kaukana kevään 2020 lukemista. Vaikka suhdannearviot ovat heikentyneet entisestään kesästä, on palvelualojen myynti pitänyt pintansa. Suomen talouskehitys on kuluvana vuonna ollut pitkälti palveluiden kasvun varassa. Myynnin maltillinen kasvu on ylläpitänyt myös palvelualojen työllisyyttä. Kesällä odotettu henkilöstömäärien lasku ei toteutunut vielä syksyn aikana, vaan on siirtynyt loppuvuoteen.

Kysynnän riittämättömyys on yhä selvästi suurin myynnin kasvun este. Heikentyneestä suhdanteesta huolimatta palvelualojen ongelmat työvoiman saatavuuden suhteen ovat jatkuneet. Henkilöstön määrä on pysynyt viime kuukausien aikana jokseenkin ennallaan, mutta työllisyyden odotetaan kääntyvän laskuun tulevien kuukausien aikana. Palvelualojen yrityksissä kannattavuus on heikentynyt.

Teollisuudessa tilanne ja näkymät mollissa

Teollisuudessa sekä suhdannetilanne että -näkymät ovat tulleet alaspäin kesästä. Etenkin suhdannenäkymiä mittaava saldoluku tuli alas lokakuussa. Teollisuusyritysten tuotanto on vähentynyt ja tulevien kuukausien aikana tuotannon odotetaan jatkavan vähentymistään.

Arviot tilauskannoista ovat painuneet selvästi alle normaalina pidetyn tason. Tilauskanta on viimeksi ollut yhtä kaukana normaalista tasosta finanssikriisin aikoihin.

Henkilöstömäärän ennakoidaan vähentyvän tulevien kuukausien aikana, joka on jatkumoa jo toteutuneelle kehitykselle. Teollisuusyritysten suurin kasvun este on tällä hetkellä riittämätön kysyntä. Muiden esteiden osalta vastaajat eivät näe merkittäviä ongelmia.

Rakentamisen näkymät pohjamudissa

Suhdannetilannearviot ovat synkentyneet entisestään rakennusyritysten osalta. Ala on poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa kysynnän hiipumisen ja nopeasti nousseen korkotason yhteisvaikutuksen seurauksena. Ei siis ihme, että myös alan suhdannenäkymät ovat pohjamudissa.

Rakennusalan tuotanto on jatkanut vähentymistään syksyn aikana eikä näköpiirissä ole piristymistä myöskään tulevina kuukausina. Tuotannon hyytyminen näkyy entistä voimakkaammin henkilöstömäärien vähentymisenä. Saman kehityksen ennakoidaan jatkuvan. Tämä lupaa vaikeaa talvea koko Suomen taloudelle.

Lähes seisahtanut asuntorakentaminen on rakentamisen kriisin keskiössä. Viime vuosien runsas uudisasuntotuotanto ei ole käynyt kunnolla kaupaksi ja valmiiden myymättömien huoneistojen määrät jatkavat selvässä nousussa.

Ei liene ihme, että riittämätön kysyntä on selvästi suurin rakennustoiminnan kasvua haittaava tekijä. Peräti 70 % vastaajista raportoi ongelmia kysynnän kanssa. Rahoitusvaikeudet ovat nyt nousseet toiseksi suurimmaksi esteeksi ohi osaavan työvoiman saannin. Nyt 19 % vastaajista pitää rahoitusvaikeuksia rakennusalan kasvun esteenä. Vaikea tilanne heijastuu suoraan yritysten kannattavuuteen. Rakennusala onkin ollut yliedustettuna kuluvan vuoden konkurssitilastoissa.

Toimialakatsaukset Aluekatsaukset

Suhdannebarometriaikasarjat, lokakuu 2023 Tiedote