Liikenne

Tavoitteemme

1. Maantiede aiheuttaa Suomelle monella tapaa logistista takamatkaa. Sitä on pyrittävä kuromaan kehittämällä liikennejärjestelmää kohti pohjoismaista tasoa ja panostamalla kansainvälisiin yhteyksiin.
2. Uudessa turvallisuustilanteessa on varauduttava myös pitkän aikavälin infrahankkeisiin, joilla vahvistetaan Suomen liikenneyhteyksiä länteen. Eurooppalainen raideleveys pohjoisessa ja Itämeren kiinteiden yhteyksien kansalliset esiselvitykset ovat välttämätön ensimmäinen askel.
3. Suomen on hyödynnettävä maksimaalisesti EU-rahoituksen mahdollisuudet ja vaikutettava keskeisten rahoitusohjelmien pelisääntöihin (Military Mobility, Verkkojen Eurooppa/CEF). EU-sääntelyssä on otettava huomioon Suomen erityispiirteet eli talvimerenkulku, suurikokoinen kuljetuskalusto ja pitkät etäisyydet.
4. Pääväylien laatua on parannettava, jotta niille saadaan lisää liikennöintikapasiteettia. Pääteiden osalta tämä tarkoittaa moottoritieosuuksien pidentämisiä, lisää kaistoja sekä nykyistä leveämpiä teitä. Junaliikenteessä rataverkon modernisointi edellyttää lisää kaksi- tai moniraiteisia yhteysvälejä.
5. Liikenteeseen ja logistiikkaan kohdistuvien kansallisten verojen ja maksujen tulisi olla kilpailukykyisiä verrattuna samoilla markkinoilla kilpaileviin maihin ja yrityksiin. Tämä koskee niin tieliikenteen verotusta kuin meriliikenteen väylämaksua.
6. Liikenne- ja logistiikkapalveluyritykset ovat sitoutuneet tavoittelemaan liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatukia sekä lataus- ja tankkausinfran investointitukia.
7. Kestävien energialähteiden käyttöä on lisättävä kaikissa liikennemuodoissa. Meri- ja lentoliikenteen päästökauppatuloja on kohdennettava kestävien polttoaineiden tuotannon ja käytön tukemiseen.
8. Tieliikenteen päästöihin ei saa kohdistua päällekkäisiä maksuja. Kun EU:n polttoainejakelun päästökauppa käynnistyy, on kansallisia veroja alennettava vastaavasti.