Jäätyykö Schengen – kuinka käy EU:n vapaan liikkuvuuden?

Sisämarkkinoiden sujuvuus on vaakakupissa, kun Euroopan maat pohtivat keinoja pakolaiskriisin hallintaan. Brysselissä on puhuttu jopa Schengen-sopimuksen jäädyttämisestä.

Schengen edustaa koko unionin kantavaa perusajatusta yhteisestä Euroopasta, jossa kansalliset ja valtiolliset rajat eivät estä ihmisten, tavaroiden ja kaupankäynnin liikkumista. Nyt tämä vapaus saattaa olla uhattuna ja sen myötä EU kärsimässä imagotappion. Schengenin sopimuksen mahdollisen vesittämisen vaikutukset näkyvät paitsi henkilökohtaisella tasolla myös kansantaloudellisesti.

EU:n viimeisimmät kriisit uhkaavat Schengen-sopimuksen tulevaisuutta

EU:n pakolaiskriisin eskaloituminen on saanut useat maat kyseenalaistamaan nykyisenlaisen vapaan liikkuvuuden. Pakolaisten määrä ei jakaudu tasapuolisesti eri jäsenmaiden välillä. Vaikka sopimuksia kriisin helpottamiseksi on tehty, niitä ei ole saatu tehokkaasti toimeenpantua. Monet maat näkevät ainoana mahdollisuutena rajoittaa liikkuvuutta Euroopan sisällä.

Schengen-maat ovat sopineet, että rajatarkastukset voidaan ottaa tilapäisesti käyttöön poikkeustilanteissa. Jäsenmaiden rajoilta ei kuitenkaan löydy enää tarkastukseen vaadittavaa infrastruktuuria, joten rajavalvonnan palauttaminen olisi jo itsessään hankala prosessi.

Viime päivinä on noussut esille keskustelu Kreikan sulkemisesta väliaikaisesti pois Schengen-alueesta. Tähän ei ilmeisesti kuitenkaan ole tarvetta mennä, sillä Kreikka on taipunut ottamaan vastaan apua rajavalvontaan. Pakolaisten määrää muutokset Schengen-sopimuksessa tuskin vähentäisivät merkittävästi, sillä Kreikalla ei ole maarajaa muuhun Schengen-alueeseen. Schengen-sopimuksen vesittäminen toisikin EU:n ulkorajojen kriisit sen sisärajoille.

Pariisin terrori-iskujen jälkeen myös turvallisuusuhka on noussut polttopisteeseen. Terrorismin vastaisessa työssä myös Belgia nähdään vakavana riskinä. Ja Schengen on niin vahva kuin sen heikoin lenkki.

Tarvitaan EU:n laajuiset ratkaisut

Schengen-sopimus ei ole ongelmien lähde. EK:n mukaan ihanteellisin ratkaisu olisi se, että itse juurisyy – pakolaiskriisi – saataisiin pikaisesti hallintaan, jotta Schengen-maiden välisiä rajatarkastuksia ei tarvitsisi palauttaa.

Jos taas tilanne etenee vastakkaiseen suuntaan ja Schengen-sopimus keskeytettäisiin tai purettaisiin edes osittain, niin seuraukset olisivat kauaskantoiset. Tämä uhkaisi unionin perusajatusta yhteisestä Euroopasta. Yhden perusoikeuden heikentäminen saattaa kyseenalaistaa muutkin oikeudet. Välittömät vaikutukset näkyisivät kansalaisten arjessa, kun eurooppalaisten kokemus rajattomasta maanosasta romuttuisi.

Seuraukset näkyisivät kuitenkin myös kansantalouden tasolla. Schengenin ajaminen alas ja rajavalvonnan palauttaminen vaikuttaisi ennemmin tai myöhemmin myös tavaroiden liikkumiseen. Henkilöllisyyden tarkastus rajalla edellyttää myös mahdollisten salamatkustajien etsintää, mikä hidastaa tavaraliikenteen rajanylitystä. Jos Schengenistä joudutaan luopumaan, niin se haittaisi sisämarkkinoita ja vaikeuttaisi yritysten toimintaa koko EU:n alueella.

Suurista EU-maista Saksa ja Ranska ovat puolustaneet Schengeniä. Kansleri Merkel on peräänkuuluttanut EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa Schengenin säilyttämisen ja EU:n yhtenäisyyden nimissä.