Anita Isomaa: Investointikisassa yhteisöverolla on väliä
Yhteisöveron merkitys kasvulle alkaa vihdoin saamaan sen ansaitsemaa tilaa kotimaisessa verokeskustelussa. Jos verokilpailu-sanan sävy on aikaisemmin ollut paikoin jopa negatiivinen, on se saanut nyt selkeästi positiivisempia sävyjä. Tämä on erittäin tervetullutta, sillä kilpailussa suomalaisista ja ulkomaisista investoinneista verotus on niin suuri osa päätöksentekoa ja kokonaisuutta, että sen sivuuttaminen olisi suoranainen virhe. Viimeisimpänä Etlan Aki Kangasharju herätteli suomalaisia havaitsemaan yhteisöveron laskun laajempia hyötyjä.
Suomi on jo tähän mennessä tehnyt tärkeän valinnan ja analysoinut kilpailutilannetta oikein ottamalla käyttöön EU:n kriisipuitteiden mukaisen suurten investointien verohyvityksen. Hyvitys on saavuttanut laajan tuen ja hyväksynnän, sitä koskeva hallituksen esitys etenee tällä viikolla valiokuntakäsittelyyn ja komissionkin hyväksyntä lienee enää päivistä kiinni. Jatkostakin on ilmeisesti puhuttu komission käytävillä. Lienee selvää, että jos nykyisen kaltaiset, löysennetyt valtiontukisäännöt jatkuvat ja ne mahdollistavat esimerkiksi puhtaan siirtymän investointihankkeiden tukemisen myös jatkossa, Suomen on erittäin tärkeää jatkaa verotuksellisen tukimekanismin käyttöä myös vuoden 2025 jälkeen.
Veroporkkana on toivottu, mutta valitettavasti se ei yksin riitä. EK:n Kasvun ReStart -ohjelman mukaisesti Suomi tarvitsee rohkean linjauksen yhteisöverokannan alentamiseksi aina 15 prosenttiin.
Pelkät staattiset vaikutusarviot eivät kerro koko totuutta. Verohyvityksen ja yhteisöverokannan lasku ovat molemmat investointeja edistäviä ja niiden kannattavuutta parantavia toimia. Vaikka emme pystyisi arvioimaan eurolleen verohyvityksen tai verokannan laskun vaikutusta investointeihin ja kasvuun ja siten täsmällistä julkista taloutta vahvistavaa vaikutusta, se ei vähennä näiden positiivisten vaikutusten tärkeyttä.
EK arvioi Etlan tavoin, että yhteisöveron alentaminen maksaa itsensä takaisin, kun kaikki hyödyt otetaan huomioon. Tämä vaikutus ei ole välitön, minkä vuoksi se vaatii poliittisilta päätöksentekijöiltä kykyä katsoa yli horisontin – ymmärrystä pitkän aikavälin vaikutuksista.
Parhaillaan on meneillään voimakas valtioiden välinen kilpailu ennen kaikkea vihreän siirtymän investointihankkeista – ja siksi on erittäin tärkeä pohtia, miten voimme pärjätä tässä kilpailussa myös veroratkaisuissa. Vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa vihreän siirtymän hankkeet etenevät nyt ennen kaikkea osavaltioiden tasolla eikä niinkään Trumpin hallinnon ajamana, pitävät markkinavoimat huolen hankkeiden tärkeydestä. Useat Suomen kilpailijamaat ovat antaneet hankkeille erityistä tukea joko suotuisamman verokohtelun tai suoran tuen muodossa. Myöskään puheita yhteisöverokannan alentamisesta ei pidä sivuuttaa pelkkänä puheena. Kilpailukykyinen verotus olisi yrityksille vahva signaali investointien pitkän ja kuivan kauden jälkeen.