Arttu Karila: Näin energiasää ja Persianlahti näkyvät ensi talven sähkölaskussa

Suomen sähkön hintakehitykseen vaikuttavat tulevana talvena erityisesti energiasää eli vähäluminen edellistalvi, kuiva kesä ja sitä kautta Pohjoismaiden haastava vesitilanne. Ydinvoima taas tuo tärkeää vakautta. Persianlahden pitkittynyt energiakriisikin vaikuttaa Suomeen epäsuorasti. Talven hintanäkymän iso kysymys liittyy eritoten vesivoimaan eli vesivarantojen kehitystä kannattaa seurata tarkkaan. Jos syksy tuo runsaasti sateita erityisesti Norjaan, tuulivoima tuottaa hyvin ja Hormuzinsalmen kriisiin saadaan ratkaisu, nykyinen hintapaine voi hellittää. Ohessa sähkömarkkinoita seuraavan asiantuntijamme Arttu Karilan muistio.

Suomen sähkömarkkina on kulkenut tänä vuonna nopeasti ääripäästä toiseen. Alkuvuonna sähkö oli ajoittain Euroopan kalleimpia, kesällä hinnat painuivat alas ja nyt markkina on jälleen kääntynyt nousuun. Mikä sitä selittää ja kuinka paljon ennuste voi vielä muuttua?

Lyhyellä aikavälillä hintaa ajaa ylös vesivoiman vähyys

Suomessa on ollut varsin tapahtumarikas sähkömarkkinavuosi. Alkuvuodesta Suomi oli hetken aikaa yksi Euroopan kalleimmista sähkömarkkinoista. Kesän aikana tilanne kääntyi nopeasti: vahva uusiutuvan sähköntuotannon määrä ja suotuisa energiasää painoivat sähkön hintaa alaspäin.

Nyt hinnat ovat jälleen nousussa. Yksittäistä syytä muutokselle on vaikea nimetä, sillä sähkömarkkinat ovat kokonaisuus, jossa tuotanto ja kulutus tasapainottuvat joka hetki. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla erityisen tärkeässä roolissa on kuitenkin yksi tekijä: vesivoima ja sen käytettävissä olevat vesivarannot.

Lyhyellä aikavälillä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kannattaakin seurata niin sanottua hydrobalanssia eli vesivoiman tuotantoon käytettävissä olevan veden määrää suhteessa tavanomaiseen tilanteeseen. Patoaltaiden ohella siihen vaikuttaa maaperään sitoutunut vesi ja tietenkin lumen määrä. Nämä vesivarastot toimivat käytännössä Pohjoismaiden sähköjärjestelmän akkuna.

Kun vettä on runsaasti, vesivoimaa voidaan käyttää paljon ja sähköä voidaan tuottaa edullisesti. Kun vesivarannot jäävät normaalia pienemmiksi, markkinoille syntyy niukkuutta, joka näkyy korkeampina hintoina.

Tällä hetkellä hydrobalanssi on matalalla tasolla. Elokuun lopussa Pohjoismaiden vesivarannot ovat noin 20 terawattituntia tavanomaista alempana. Ensimmäiset varoitusmerkit aiheesta antoi vähäluminen talvi. Vaikein tilanne on Etelä-Norjassa (NO1, NO2, NO5), jossa vesitilanne on vaikein 20 vuoteen. Ero normaaliin on merkittävä. Sateisessa kuukaudessa vesivarannot voisivat korjaantua parhaimmillaankin noin 10 terawattituntia.

Energiasäällä on iso vaikutus sähkömarkkinoiden hintakehitykseen

Vesivoimankin taustalla vaikuttaa sähkömarkkinoiden avainkäsite – energiasää. Sillä tarkoitetaan sään vaikutusta sekä sähkön tuotantoon että kulutukseen.

Sade vaikuttaa vesivoiman tuotantomahdollisuuksiin, tuuli tuulivoiman tuotantoon ja auringonpaiste aurinkovoiman tuotantoon. Lämpötila puolestaan vaikuttaa sähkön kulutukseen: kylmä talvi lisää lämmityksen tarvetta, kun taas lämmin kesä voi kasvattaa jäähdytyksen kulutusta.

Samalla on kuitenkin hyvä huomata sähkömarkkinoiden kannalta kiinnostava ristiriita: hyvä uusiutuvan sähköntuotannon kesä ei välttämättä tarkoita hyvää vesivoimakesää. Kuiva kesä voi olla aurinko- ja tuulivoiman kannalta erinomainen, mutta samalla se heikentää vesivoiman näkymiä tulevalle talvelle.

Sateita tarkastellessa kannattaakin seurata ennen kaikkea sitä, mihin sateet osuvat. Pohjoismaiden kannalta erityisen tärkeässä asemassa on Norja ja etenkin kuivuudesta kärsinyt Etelä-Norja. Sähkömarkkinoiden kannalta kaikki sade ei siis ole samanarvoista.

Pohjoismaiden sähkömarkkinat eivät ole irrallaan Euroopasta – tai Persianlahden tapahtumista

Pohjoismaiden vahva vesivoima- ja ydinvoimatuotanto suojaa aluetta osaltaan Keski-Euroopan energiamarkkinoiden hintapiikeiltä. Pohjoismaat ovat kuitenkin tiiviisti yhteydessä Manner-Euroopan sähkömarkkinoihin.

Tämä tarkoittaa, että Keski-Euroopan kaasun ja sähkön hinta voi vaikuttaa myös Suomen ja muiden Pohjoismaiden sähkön hintaan. Vaikutus näkyy erityisesti silloin, kun siirtoyhteydet Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä ovat aktiivisessa käytössä. Kesällä Keski-Euroopassa sähkön hinta nousi taas helteiden vaikutuksesta, kun talojen viilentäminen kasvatti sähkön kysyntää ja kuivuus rajoitti tuotantoa vesivoimaloissa ja ydinvoimaloissa.

Myös Persianlahden pitkittyvä sota lisää epävarmuutta energiamarkkinoilla. Konfliktin vaikutukset ulottuvat kaasun ja LNG saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan heijastuu eurooppalaiseen sähkömarkkinaan. Euroopan sähköntuotannossa kaasuvoimaloilla on edelleen tärkeä rooli hinnanmuodostuksessa, joten kaasun hinnan nousu voi nostaa myös sähkön hintaa.

Pohjoismaissa vaikutus ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Mitä enemmän alueella on saatavilla vesivoimaa, ydinvoimaa ja tuulivoimaa, sitä vähemmän eurooppalaisen fossiilisen energian hinnanmuutokset suoraan määrittävät pohjoismaista sähkön hintaa. Toisaalta heikko hydrobalanssi tekee markkinasta herkemmän muualta Euroopasta tuleville hintasignaaleille.

Olkiluoto 3 tuo Suomelle suojaa ensi talvena

Suomen näkökulmasta ensi talven markkinaan vaikuttaa vesitilanteen lisäksi merkittävästi myös ydinvoiman käytettävyys. Erityisen tärkeä on Olkiluoto 3 tilanne.

Olkiluoto 3 ja sen noin 1600 MW tuotanto on merkittävä osa Suomen sähköjärjestelmää. Esimerkiksi viime vuonna OL3 tuotti noin 10 TWh sähköä, mikä on yli 10 % Suomen sähkön vuosikulutuksesta. Vuonna 2027 voimalaitokselle ei ole suunniteltu vuosihuoltoa, mikä vahvistaa Suomen sähköntuotannon näkymiä verrattuna vuoteen, jolloin vuosihuolto rajoittaa tuotantoa.

Kyse ei ole vain Suomen omasta sähköntuotannosta. Kun kotimainen tuotanto kasvaa, Suomen riippuvuus tuontisähköstä pienenee. Samalla Suomen asema pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla muuttuu. Yksi suuri ja tasaisesti käyvä tuotantolaitos voi olla merkittävä tekijä etenkin tilanteissa, joissa vesivoiman tuotantomahdollisuudet ovat heikot.

Olkiluoto 3 ei kuitenkaan yksin ratkaise ensi talven sähkön hintaa. Sähkömarkkinat toimivat kokonaisuutena, jossa myös Norjan vesitilanne, Ruotsin ja Suomen ydinvoiman käytettävyys, tuulisuus, lämpötila ja Keski-Euroopan energiamarkkinat vaikuttavat samanaikaisesti.

Ensi talven sähkön hintaennuste voi vielä muuttua – sateet avainasemassa

Elokuun lopussa ensi talven sähkön hintanäkymää ei ole vielä syytä pitää lukkoon lyötynä. Erityisesti hydrobalanssin taso ehtii muuttua vielä ennen talven alkua.

Sateinen syksy voisi parantaa Pohjoismaiden vesitilannetta ja pienentää markkinoiden hinnoittelemaa niukkuutta. Jos sateet osuvat erityisesti Etelä-Norjaan, vaikutus voi olla pohjoismaisen sähkömarkkinan kannalta huomattava.

Toiseen suuntaan kehitys voi mennä, jos syksy jää kuivaksi ja talvi alkaa kylmänä. Silloin vesivarantojen alhainen lähtötaso yhdistyisi suurempaan sähkönkulutukseen. Jos samaan aikaan tuulivoiman tuotanto jää vähäiseksi tai eurooppalainen kaasun hinta nousee, markkinoiden hintapaine voisi voimistua nopeasti.

Lopulta sähkön hinnan ratkaisee aina sama asia: miten tuotanto ja kulutus osuvat yhteen. Ensi talven hintanäkymä voi siksi näyttää vielä hyvin erilaiselta muutaman kuukauden päästä. Jos syksy tuo runsaasti sateita erityisesti Norjaan, tuulivoima tuottaa hyvin ja Hormuzinsalmen kriisiin saadaan ratkaisu, nykyinen hintapaine voi hellittää. Jos taas vesivarannot jäävät mataliksi ja talvi käynnistyy kylmänä ja vähätuulisena, pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla voidaan nähdä huomattavasti nykyistä suurempaa niukkuutta.

Sähkön kuluttajan kannattaa toivoa runsassateista syksyä – varsinkin Norjaan.