Asiantuntijalääkärit: Uudistuva Kela-korvaus ei uhkaa työterveyshuoltoa

Työterveyshuoltolaissa määritellään työterveyshuollon tavoitteeksi, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistoimin edistävät työhön liittyvien sairauksien ehkäisyä ja parantavat työn turvallisuutta. HS:n artikkelissa 26.11.2019 sanottiin, että uudistuva Kela-korvaus uhkaisi tätä kokonaisuutta.

Kela-muutos ei kuitenkaan uhkaa työterveyshuoltoa vaan muuttaa sen muotoa: uudistus korostaa ensi vuoden alusta erityisesti ehkäisevää työterveyshuoltoa. Jatkossa Kela korvaukset voidaan kohdentaa jopa kokonaan ennaltaehkäisevään toimintaan. Sairaanhoidon kustannuksia Kela korvaa enintään 40 prosenttia enimmäismäärästä. Korvausmuutosten tavoitteena on painottaa työterveyshuollon ehkäisevää ja työkykyä tukevaa roolia.

Vuonna 2016 työnantajien osuus työterveyshuollon kustannuksista oli 87, työntekijöiden 12,5 ja valtio 0,3 prosenttia. Työterveyshuollon sairaanhoidossa toteutui vuonna 2014 noin 3,4 miljoonaa lääkärissä käyntiä, terveyskeskuksissa noin 6,9 miljoonaa käyntiä. Luvut osoittavat, että jatkossakin työterveyshuolto on olennainen osa sairaanhoitoa.

Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen. Keski-Suomessa tehtiin kokeilu, jossa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välille luotiin sujuva yhteistyö ja saatiin sairaspoissaolot puolittumaan ja osatyökykyiset nykyistä nopeammin takaisin työelämään. Julkisen terveydenhuollon ja yksityisen työterveyshuollon tulee toimia yhteistyössä palveluja parantaen. Työterveyshuoltoon liittyvällä sairaanhoidolla on merkittävä tehtävä osana työterveyshuoltoa työkyvyttömyyden vähentämiseksi ja työurien pidentämiseksi.

Kirjoitus julkaistiin ensimmäisenä Helsingin Sanomissa

Asiantuntijalääkärit

Auli Rytivaara EK

Kari Haring SAK

Riitta Työläjärvi STTK

Johtava asiantuntija Hanna-Maija Kause AKAVA