Digitalisaatio – tekemistä vaille valmis
Ensimmäinen Digibarometri julkaistiin 6. helmikuuta. Tutkimuksen tulokset olivat huolestuttavia. Vaikka kokonaisarviossa Suomi on peräti kolmas, tulokset viestivät siitä, että kärki maailmalla on erityisesti digitalisaation käytössä karkaamassa meiltä. Käytössä niin yritykset, julkinen sektori kuin kuluttajat häviävät muun muassa Ruotsille, joka tykittää tasaisesti hyvää tulosta kaikilla osa-alueilla.
Miten on, voiko barometriin luottaa vai liioitteleeko se Suomen heikkouksia? Tällä kertaa emme taida selvitä kyselyä haukkumalla. Silmiini osui nimittäin juuri ennen barometrin julkaisua The Economist -lehden Twitter-virrassa artikkeli digitaalisen rahan käytöstä. Jutussa ilmeni sama tuttu kuvio. Suomi oli vertailun huippua digitaalisen rahan edellytyksissä, mutta laahasi jäljessä monia Euroopan maita käytössä Ruotsi mukaan lukien.
Niitä joita tämäkään ei vielä vakuuta, muistutan Kauppalehden artikkelista 18.12.2013. Jutussa kerrottiin, miten suomalainen koulujärjestelmä pärjäsi suorastaan hävettävän nolosti vertailussa tietotekniikan käytössä. Esimerkiksi kysymykseen siitä, käytetäänkö koulussa tietokonetta vähintään kerran viikossa Suomen vastaus oli ”kyllä” vain 25 prosentissa vastauksista. EU:n keskiarvo oli 51 prosenttia ja parhaan maan, Norjan, tulos oli 94 prosenttia.
Emme voi siis laittaa digibarometrin heikkoja käyttäjätuloksia pelkästään kysymysten asettelun piikkiin. Ikuisena optimistina kuitenkin iloitsen kyselyjen osoittamista erinomaisista edellytyksistä hyödyntää digitalisaatiota. Voimme helposti petrata tuloksiamme, jos alamme purkaa käytön esteitä.
Keskustelu barometrin julkistustilaisuudessa osoitti hämmästyttävää yksimielisyyttä. Jos saamme asenteemme kuntoon, ryhdymme parantamaan digitaalisen liiketoiminnan osaamista ja panostamme asiakkaittemme – niin yritykset, kuluttajat kuin julkinen sektori – ymmärtämiseen ja tarpeisiin toisissamme, voimme kohota käyttäjätilastojen kärkeen. Tutkimuksetkin sen osoittavat – Suomella voi vielä olla edessä loistava tulevaisuus.
Leena Mörttinen
johtaja, kilpailukyky ja kasvu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK