EK:n asiantuntijat: Annetaanko työterveyshuollon hiipua?

Työnantajat jatkaisivat vapaaehtoista terveydenhuollon järjestämistä työntekijöilleen, vaikka työterveyshuolto lakkautettaisiin. Nyt näyttää siltä, että osa työnantajista on jo alkanut korvata työterveyshuollon sairaanhoitoa yksityisellä terveydenhuollolla ilman alasajoakin. Onko tämä kokonaisuuden kannalta fiksu kehitys?

Meillä on ollut tapana kysyä työterveyshuollon purkajilta kaksi kysymystä: millä toimilla alasajo toteutetaan ja lopettaisivatko työnantajat vapaaehtoisten terveyspalvelujen järjestämisen alasajon seurauksena. Kumpaankaan kysymykseen emme ole saanut vastausta.

Toisin kuin työterveyshuollon purkajat tuntuvat katsovan, työnantajat eivät järjestä vapaaehtoisia terveyspalveluja työntekijöilleen työterveyshuollon sisältöä ohjaavan lainsäädännön takia. Työnantajat järjestävät palveluja siksi, että niillä on siihen aito tarve, joka on työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen. Lainsäädännön kumoaminen ei poistaisi työnantajien tarvetta eikä mahdollisuuksiakaan palvelujen järjestämiseen, koska yrityksillä olisi siihen edelleen rahaa ja markkinoilta löytyisi jatkossakin yksityisiä palveluntuottajia.

Alasajosta seuraisi, että nyt työterveyshuolloksi kutsuttu palvelu korvautuisi yksityisellä terveyspalvelulla. Sen sisällöllinen ohjaus poistuisi ja rajoja sille asettaisi jatkossa verolainsäädännön ohella työnantajien ja työntekijöiden tarpeet ja palvelutuottajien kyky ja halu palvella asiakkaitaan.  Samanlaisia palveluja ei ehkä järjestettäisi kaikille työntekijöille, jolloin eriarvoisuus eri työntekijäryhmien välillä kasvaisi.

Työterveyshuollon uudistaminen laiminlyöty

Merkkejä työterveyshuollon korvaamisesta yksityisillä terveyspalveluilla on jo nähtävissä. Työnantajat ottavat kasvavassa määrin terveysvakuutuksia työntekijöilleen. Finanssialan tilaston mukaan yritysten sairauskuluvakuutuksissa vakuutettuna on jo yli 300 000 työntekijää. Joidenkin arvioiden mukaan työnantajien yksityisten terveyspalveluhankintojen hintalappu on jo suurempi kuin työterveyshuollon vapaaehtoisen sairaanhoidon kustannukset.

Kehitys osoittaa, että työnantajien keskuudessa on tyytymättömyyttä työterveyshuoltoa kohtaan. Sairaanhoitoa ei enää joissakin tilanteissa haluta järjestää työterveyshuoltona, vaikka Kela korvaisi työnantajille osan järjestämiskustannuksista. Työnantajilla on halua maksaa tarpeelliseksi katsomistaan palveluista nykyistä enemmän.

Yhteiskunnallinen kysymys on, halutaanko työnantajien järjestävän palveluja työterveyshuoltona sisällöllisesti ohjattuna vai yksityisesti vapaasti. Jos uskomme, että sisällöllinen ohjaus on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, työterveyshuollon sääntelyä tulee uudistaa vastaamaan työnantajien ja työntekijöiden tarpeita. Todettuja kipukohtia ovat esimerkiksi erilaisten työkykyä edistävien palvelujen saatavuus ja niiden korvattavuus esimerkiksi mielenterveyden hoitamisessa. Uudistaminen on laiminlyöty melkein kokonaan, koska paukut on käytetty järjestelmän alasajoon vaatimiseen tai sen vastustamiseen. Halu ja kyky uudistamiseen on puuttunut myös sosiaali- ja terveysministeriöltä. Jos emme usko lainsäädännöllisen ohjauksen tarpeellisuuteen, työterveyshuollon vapaaehtoista sairaanhoitoa ei pitkän päälle ehkä edes ole tarpeen purkaa, koska työnantajat eivät sitä enää käytä.