EU-puheenjohtajuuskaudella tapahtuu myös arvonlisäverotuksessa

Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa. Edelliset puheenjohtajuuskaudet osuivat vuosille 1999 ja 2006. Suomen puheenjohtajuuskausi osuu kahden puheenjohtajuuden ensikertalaisen väliin: nyt puheenjohtajuuden jättävän Romanian ja Suomen jälkeen tulevan Kroatian. Kauden aikana tapahtuu myös arvonlisäverotuksessa.

Suomen puheenjohtajuuskausi osuu mielenkiintoiseen taitekohtaan – paitsi trion (edeltävän ja seuraajan) kahden ensikertalaisen takia, myös komission muutoksen takia. Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin keväällä, joten uusi parlamentti pääsee järjestäytymään heinäkuussa. Uusi komissio aloittanee marraskuussa, jolloin Suomen puheenjohtajuuskausi on viimeisillään. Käytännössä komission vaihto merkinnee sitä, ettei uusia lainsäädäntöehdotuksia välttämättä ole odotettavissa. Myös kotimaiselta kannalta katsottuna tilanne on kiinnostava, kun uusi hallitus saa näin pikaisesti EU-puheenjohtajuuden hoidettavakseen. Tätäkin taustaa vasten tarkasteltuna on hienoa, että hallitus saatiin koottua tällä aikataululla.

Arvonlisäverotus EU-lainsäädännössä

Arvonlisäverotus perustuu EU:n direktiiviin, joten Suomella on merkittävä rooli arvonlisäverotukseen liittyvän EU-lainsäädännön edistämisessä. Direktiiviä muutetaan jäsenvaltioiden yksimielisyyden myötä (katso kirjoitus määräenemmistöpäätöksentekoon siirtymisehdotuksesta)

Arvonlisäverotuksessa Suomen kaudelle on jäämässä useampi merkittävä lainsäädäntöhanke. Arvonlisäverotuksen lopullisen järjestelmän hanke (Definitive Regime) mullistaisi läpimennessään koko EU:n sisäisen tavara- ja palvelukaupan säännökset. Vuodesta 1993 voimassa ollut väliaikainen yhteisökaupan verotusjärjestelmä on katsottu olevan altis petoksille ja yrityksille hallinnollisesti raskas. Suomen rooli lopullisen järjestelmän edistäjänä on vähintäänkin haastava, kun komission tekemän ehdotuksen takana ei seiso varsinaisesti monikaan jäsenvaltio.

Toinen merkittävä paketti toisi pk-yrityksille hallinnollisia helpotuksia liittyen esimerkiksi arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröintiin, raportointiin, laskumerkintävaatimuksiin ja verokauden pituuteen. Ehdotus poistaisi myös ALV-alarajahuojennuksen, joka Suomessa on yhtenä ainoista EU-maista käytössä. Komission alkuperäisestä ehdotuksessa olleet helpotusehdotukset ovat kuitenkin aiheuttaneet jäsenvaltioissa paljon keskusteluja. Paine Suomelle onkin mittava, jotta pk-yrityksille helpotuksia tuova paketti saataisiin Suomen puheenjohtajuuskaudella maaliin.

Lisäksi Suomella on edistettävänään mm. pankkien tietojen antoa koskeva paketti. Tämän ns. PSP-paketti liittyy ensisijaisesti ALV-petosten torjuntaan kuluttajakaupassa. Toteutuessaan ehdotetussa muodossa paketilla olisi kuitenkin laajoja vaikutuksia useisiin toimijoihin raportointivelvoitteiden kasvaessa.

Viikon graafi: Arvonlisäverotulot