Haapasalo: Liikenneinfran rahoitusraami mallillaan, mutta sisältö ratkaisee

Liikenneinfran 12-vuotinen rahoitussuunnitelma on EK:n arvion mukaan erinomainen askel Suomen liikennepolitiikassa. Huolenaiheina on investointien taso sekä vuosien 2023-2024 rahoituskuoppa. Myös EU-rahoituksen kaksinkertaistamiseksi tarvitaan kunnianhimoinen suunnitelma. Seuraavaksi odotetaan tarkempaa investointiohjelmaa, sillä vasta konkretia ratkaisee rahoitusraamin onnistumisen, kirittää EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.

Hallitus on antanut eduskunnalle selonteon liikenneinfran yli vaalikausien ulottavasta rahoitussuunnitelmasta. Siinä on paljon hyvää. Esimerkiksi kunnossapidon rahoitus on hyvällä tasolla (1,4 mrd. euroa) ja se painottuu tiestöön.

Pääteiden ja -ratojen investointien rahoitus on määritelty 500 miljoonan euron vuositasolle, mikä on valitettavan alakanttiin eritoten tiestön osalta. Summa tulisi nostaa 600 miljoonaan euroon siten, että tämä 100 miljoonan lisäinvestointi kohdennetaan nimenomaan tieverkolle, onhan sen osuus 90 prosenttia liikenteestä.

Yksi merkittävä sudenkuoppakin rahoitussuunnitelmassa on. Vuosille 2023 ja 2024 nimittäin esitetään alemmat rahoitustasot kuin sitä ennen ja sen jälkeen. Toivottavasti tämä korjaantuisi kehysriihessä, jotta suunnitelman pitkäjänteisyys ja strategisuus toteutuvat koko kaudella 2021 – 2032.

Tärkein eli sisältö on vielä auki, sillä rahoitussuunnitelmasta puuttuvat vielä konkreettiset investointiohjelmat. Niiden valmistelu on annettu väyläviraston tehtäväksi. Elinkeinoelämä painottaa sekä ylläpito- että kehitysinvestoinneissa liikenteen pääväyliä, kasvukeskusten välisiä nopeita yhteyksiä, raideinvestointien tahdistamista EU-rahoituksen maksimoimiseksi sekä liikennemuotojen välisen kilpailun virkistämistä juna- ja vesiliikenteessä.

Kaksinkertaistetaan ratahankkeiden EU-rahoitus

Valtion rahoitussuunnitelmassa ratojen rahoitus kasvaa vuoteen 2032 mennessä. Ratahankkeet ovat myötätuulessa myös EU-rahoituksessa. EU:n rahahanat aukeavat myöhemmin tänä vuonna, kun uuden budjettikauden haut avautuvat. Ratojen suunnittelu ja rakentaminen ovat keskeisiä tuen kohteita.

Suomi on ollut pitkään EU-hakujen alisuoriutuja. Viime budjettikaudella Suomi sai EU:lta liikenneinfraan vain 250 miljoonaa euroa seitsemän vuoden aikana. Nyt on tärkeää kääntää suunta: asetetaan tavoitteeksi kaksinkertaistaa ratahankkeiden EU-rahoitus!

Mitkä rataosuudet sitten tulevat kyseeseen? Ratayhteys Turusta Venäjän rajalle ja päärata Helsingistä Tornioon on kelpuutettu kilpailemaan rahoituksesta muiden EU:n tärkeiden rataverkkojen kanssa. Kilpailu on kovaa, ja kaikki jäsenmaat yrittävät muokata hakujen ehtoja ja ajoitusta itselleen sopivaksi. Niin Suomikin.

Myös muita ratahankkeita ja muita EU-kelpoisia kohteita pitää olla jatkuvassa putkessa suunnittelusta rakentamiseen EU-hakujen tahdissa. Olisi tärkeää varmistaa, ettei yllätyksiä tai ohi menneitä rahoitusmahdollisuuksia enää tulisi. Valtion tehtävä on myös varmistaa, että Turun tunninjunan, pääradan ja itäradan hankeyhtiöt toimivat tehokkaasti ja tuloksellisesti EU-rahoituksen saamiseksi.