Kati Ruohomäki: Ilmastoa ja kilpailukykyä yhdistävä viesti on kuultu Brysselissä

Uskomme, että viisaasti toteutettu vihreä siirtymä ajaa samanaikaisesti ympäristön, talouden ja ihmisten hyvinvoinnin asiaa. Nyt tämä viesti on ottamassa tulta myös EU-politiikassa, kirjoittaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki Maaseudun Tulevaisuudessa 27.11.2024.

Eurooppa on uuden viisivuotiskautensa alussa, ja elinkeinoelämä seuraa tiiviisti tulevan ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaviivoja. Uuden komission työohjelma on vielä julkaisematta, mutta syksyn mittaan on saatu paljon osviittaa puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kannanotoista.

Suomalaisen elinkeinoelämän silmin on tervetullutta, että EU:ssa halutaan jatkossa sovittaa entistä paremmin yhteen talouden kilpailukyky ja toisaalta kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Lainsäädäntöä aiotaan yksinkertaistaa, ympäristöluvitusta sujuvoittaa ja rahoitusta lisätä puhtaiden investointien edistämiseksi. Avoimia ollaan myös uusia ilmasto- ja energiateknologioita kohtaan, kuten hiilidioksidin talteenotto “piipun päistä” ja pienydinvoima.

Lisää lihaa luiden ympärille saadaan, kun komissio on luvannut julkistaa sadan ensimmäisen päivän aikana erityisen puhtaan teollisuuden ohjelman (Clean Industrial Deal). Siitä muodostunee lähivuosien tärkein ohjenuora EU:n ilmasto- ja energiapolitikalle sekä puhtaan teollisuuden vauhdittamiselle.

Elinkeinoelämä odottaa puhtaan teollisuuden ohjelmalta paljon, sillä siinä kilpailukyky ja sääntelyn yksinkertaistaminen on luvattu nostaa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan rinnalle. Tämän tulee koskea myös palveluyrityksiä teollisuuden lisäksi.

Uuden lisäsääntelyn sijaan EU:ssa aiotaan keskittyä jo päätettyjen lakien toimeenpanoon, jolla tarkoitetaan erityisesti päättyvällä EU-kaudella urakoitua ns. 2030-lakipakettia. Tämä jatkuvuus lisäisi EU-politiikan ennakoitavuutta ja selkeyttä yritysten näkökulmasta, mikä taas on ehdoton edellytys kauaskantoisten investointipäätösten tekemiselle.

Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että Suomen elinkeinoelämän viesti on nyt ottanut tulta EU:ssakin. Olemme vieneet Brysseliin vuosien ajan viestiä siitä, että ilmastotavoitteet tulee toteuttaa kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä samalla vahvistaen. Uskomme, että viisaasti toteutettu vihreä siirtymä ajaa samanaikaisesti ympäristön, talouden ja ihmisten hyvinvoinnin asiaa.

Suomessa on EK:n ylläpitämän dataikkunan (www.ek.fi/dataikkuna) mukaan vireillä lähes 270 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita. Valtaosa niistä on vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa, mutta kuitenkin jo 14 miljardin euron hankkeet ovat siirtyneet tuotantoon asti. Tulevaisuuden potentiaali on huomattava, kuten Gaian tekemä analyysi osoittaa: jos dataikkunan hankkeista edes viidesosa toteutuisi, kasvattaisi se Suomen BKT:ta vuosittain 3 miljardilla eurolla ja työllisyys kasvaisi vuositasolla 12 000 henkilöllä.

Yritykset kantavat päävastuun vihreän siirtymän rahoituksesta, mutta julkista rahoitusta tarvitaan varsinkin investoitaessa riskipitoisiin päästövähennysteknologioihin. Nyt iso kysymys liittyykin siihen, millaiset pelisäännöt vihreiden investointien julkiselle rahoitukselle Euroopassa luodaan.

EK pitää nykyistä jäsenmaiden välistä valtiontukikilpailua Suomelle vahingollisena. Tilalle olemme esittäneet EU-tasoista investointirahoitusta. Olennaista olisi se, että EU-rahoitusta tulisi myöntää suoraan yritysten hankkeille, niiden aidon paremmuuden perusteella, eikä jyvittää rahapottia jäsenmaille.

Elinkeinoelämä peräänkuuluttaa teknologianeutraalia ilmastopolitiikkaa eli tasapuolista suhtautumista erilaisiin päästövähennyskeinoihin. Kaikki mahdolliset teknologiat tarvitaan, jotta Eurooppa saavuttaisi hiilineutraalisuuden vuoteen 2050 mennessä.

Tasapuolisuus tarkoittaa Suomen intressien valossa esimerkiksi sitä, että ydinvoimaa tulee kohdella ilmastomyönteisenä energiamuotona uusiutuvan energian rinnalla. Askeleita tähän suuntaan on EU-keskustelussa jo otettukin, mistä uuden komission on hyvä jatkaa eteenpäin. Lisäksi EU:n tulisi keskittyä sääntelyssään ilmastopäästöjen vähentämiseen eikä energian kulutuksen alentamiseen, koska yhteiskunnan sähköistäminen väistämättä lisää (puhtaan) energian käyttöä.

Kaiken kaikkiaan toivomme uuden komission toteuttavan positiiviset lupauksensa yritysten kilpailukyvyn nostosta ilmasto- ja energiapolitiikan rinnalle. EU:n ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vain menestyvien yritysten avulla, jotka käyttävät ja tarjoavat vihreitä tuotteita ja palveluita muulle maailmalle. Käyttämällä markkinoiden vipuvoimaa Eurooppa voi saavuttaa hiilineutraaliuden Pariisin sopimuksen mukaisesti vuoteen 2050 mennessä. Vientitoiminnan kautta pystymme vielä moninkertaistamaan myönteiset ilmastovaikutukset.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.11.2024.