Petri Vuorio: Mineraalisopimus petaa USA:lle paikkaa Ukrainan jälleenrakennuksessa
Mineraalisopimuksen avulla presidentti Trump tavoittelee USA:lle pääsyä Ukrainan kriittisiin mineraaleihin, jotka ovat korvaamattomia mm. ohjusten ja sähköautojen valmistuksessa. Eli samoihin varantoihin, joiden markkinaa Kiina nyt hallitsee. Toisekseen Trump pohjustaa amerikkalaisille paikkaa Ukrainan jälleenrakennuksessa, analysoi EK:n johtaja Petri Vuorio.
Näillä hetkin allekirjoitettava Ukrainan ja USA:n välinen mineraalisopimus on merkittävästi liudentunut alkuperäisestä esityksestä, jonka tavoitteena oli saada Ukrainalta 500 miljardin dollarin mineraalituotot. Kyseessä on vasta puitesopimus, jonka tarkemmat yksityiskohdat sovitaan erikseen.
Nyt sopimus kattaa 50 prosenttia mineraali-, öljy-, kaasu- ja kuljetusinfrastruktuurituotoista, jotka Ukrainan valtio-omisteiset tahot kumuloivat jatkossa uusista hankkeistaan. Nämä varat sijoitetaan Ukrainan ja Yhdysvaltain yhteisrahastoon, josta voidaan mm. tehdä investointeja infrastruktuurin jälleenrakentamiseen. Yhdysvaltain omat sijoitukset rahastoon, jälleenrakennuskohteet ja amerikkalaisyritysten rooli jälleenrakennuksen toteutuksessa jäävät avoimiksi.
Sopimus ei myöskään sisällä turvatakuita. Ukrainalaiset näkevät kuitenkin tämän sopimuksen olevan osa kokonaisuutta ja kertovat keskustelujen olleen laajempia, jossa suhdetta Yhdysvaltoihin lähennetään.
Mitä USA sitten sopimuksella tavoittelee? Ensinnäkin USA haluaa pääsyn mineraaleihin ja harvinaisiin maametalleihin, jotka ovat korvaamattomia mm. ohjusten ja sähköautojen valmistuksessa. Eli samoihin varantoihin, joissa Kiina on tällä hetkellä johtava toimija maailmanmarkkinassa.
Toisekseen Trump hakee amerikkalaisyrityksille vahvaa roolia Ukrainan jälleenrakentamisessa, josta on tulossa maailman suurin infrastruktuurirakennusprojekti.
Trump lähestyy kokonaisuutta ”kiinteistödiilityyppisesti” rahastoineen. Hän on myös todennut amerikkalaisyritysten mahdollisimman vahvan läsnäolon ja investointien Ukrainassa tarjoavan turvallisuutta.
Maailmanpankki ja YK arvioivat tällä viikolla julkistuneessa raportissaan Venäjän aiheuttamien tuhojen kustannukseksi 176 miljardia dollaria ja jälleenrakentamiskustannukseksi 524 miljardia dollaria. Suurimpia jälleenrakennuskohteita ovat asuminen (84 miljardia dollaria), liikenne ja kuljetus (78 miljardia dollaria) ja energia (68 miljardia dollaria). Suurimmat tuhot ovat Donetskin, Harkovin, Luhanskin, Zaporizhijan, Hersonin ja Kiovan alueilla.
Euroopalle on kaavailtu vahvaa roolia jälleenrakentamisen rahoittamisessa ja toteuttamisessa. Tämä on myös osa Ukrainan länsi-integraatiota ja EU-jäsenyysprosessia, jonka edistämiseksi maata tulee jälleenrakentaa eurooppalaisia teknisiä standardeja mukaillen. Trump onkin todennut, että sopimuksessa ”kunnioitetaan” Ukrainan EU-jäsenyysehtoja.
Seuraavassa vaiheessa EU:lle muodostuu paine valmistella mahdollisimman nopeasti oma jälleenrakennussuunnitelma, joka sisältää mm. tarkennusta rahoitusinstrumentteihin sekä sen miten eurooppalaiset muodostavat yrityskonsortioita Ukrainan jälleenrakennushankkeisiin, jolla paitsi edistetään maan EU-jäsenyyttä, myös vahvistetaan resililenssiä.
EK on peräänkuuluttanut Brysselissä jo pitkään tarvetta siihen, että EU järjestäytyisi Ukrainan jälleenrakentamisessa ja laatisi sitä koskevan EU-tason suunnitelman.