Provinssirockista riffit maailmanvalloitukseen
Kun Suomen perinteiset alat kipuilevat rakennemuutoksessa, luovat alat voivat nousta Suomen viennin uudeksi kasvumoottoriksi. Hyviä lähtöjä ja ensimmäisiä kansainvälisiä läpimurtojakin on nähty, mutta mm. Ruotsiin verrattuna maailmanvalloituksemme on vasta alkumetreillä.
EK tapasi musiikki- ja muotialojen yrityksiä Provinssirockissa. Alla keskustelussa esiin tulleita johtopäätöksiä siitä, kuinka suomalainen muoti- ja musiikkibisnes saadaan kiritettyä kansainväliseen kasvuun.
Tähtäimeen kannattavuus
Luovien alojen oppilaitoksista lähtien huomiota annetaan liiaksi niille opiskelijaprojekteille, joilla ei kaupallisia edellytyksiä. Luovan alan osaaja ja yrittäjä totutetaan hakemaan projektirahoitusta sen sijaan, että miettisi liiketoiminnan kannattavuutta. Tällä ei luoda perustaa luovien alojen kaupalliseen menestymiseen maailmalla.
Ruotsista benchmarkia yrittäjien bisneskoulutukseen
Suomelta puuttuu Ruotsin kaltainen perinne ”isojen yritysten H&M-korkeakoulusta”. Siellä vaatesuunnittelijat menevät valmistumisen jälkeen hakemaan oppia ensin isoista yrityksistä. Kun sitten oma yritys perustetaan, palkataan partneriksi myynnin ja markkinoinnin osaaja. Suomessa taas syntyy yhden hengen yrityksiä, joissa yritetään tehdä kaikki itse. Tahtoa ja osaamista yrityksen laajentumiseen ei ole – eikä myöskään esikuvia tai perinteitä toiminnan skaalaamisesta.
Verkostoissa on voimaa
Liian usein yrittäjä tyytyy hakemaan kumppaneita oman alan sisältä – esimerkiksi muusikin ja muodin välillä ei luoda riittävästi verkostoja. Kuitenkin monet haasteet ovat yhteisiä: liiketoimintaosaamisen vahvistaminen, yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Suomeen siis tarvitaan ennakkoluulottomampaa joukkuepeliä ja luovien alojen arvoverkkoja.
Asiakastarpeet ovat nopeasti liikkuva maali
Luovien alojen vahvuus on kyky elää tässä hetkessä. Menestyksen edellytys on trendien ennakointi jo ennen kuin kuluttajat niitä itse tiedostavat. Erityisesti muodin ja musiikin alalla tuotteiden elinkaari voi samalla olla äärettömän lyhyt. Kuitenkin liian usein suomalainen artisti hioo biisiään loputtomiin, ja aloittaa markkinoinnin vasta kun tuote on valmis – eli liian myöhään.
Suomella kirittävää digitaalisessa kuluttajabisneksessä
Digitaalisuus haastaa perinteisen arvonmuodostuksen. Se ei tunne kotimarkkinoita eikä maantieteellisiä etäisyyksiä. Liiketoiminnan skaalaamiselle ei ole teknisiä tai logistisia esteitä. Monet perinteiset väliportaat on mahdollista ohittaa ja saada globaaleja yleisöjä muun muassa sosiaalisen median kautta. Digitaalisuus on kuitenkin haaste tekijänoikeuksien hallinnalle. Niitä luovan alan pienyrittäjä ei useinkaan hallitse tai ei osaa tai ehdi hakea apua.
Luovuutta maakuvamarkkinointiin
Tästäkin verrokki-esimerkit löytyvät heti naapurimaista. Esimerkiksi muotibisneksellä on ”Team Ruotsin” ja ”Team Tanskan” poliittinen tuki, ja valtiovalta edistää arvovaltapalveluin muotia maailmalla.
Provinssirockin yhteydessä pidetyn workshopin koollekutsujina olivat EK, Finatex, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari ja Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. Yhteinen johtopäätös oli, että yritysten, päättäjien ja alan edistäjien yhteiselle kehitystyölle tarvitaan lisää foorumeita. Uskoa alan tulevaisuuteen loivat Provinssirockin puitteet – Von Herzen Brothersin konsertti oli upea elämys!