Rantahalvari: Työllisyyden viisari ei värähdä

Budjettiriihessä linjatut 25 työllisyyden edistämiskeinoa ja muut toimet tuskin parantavat työllisyyttä. Työllisyyttä heikentävät työttömyysturvan aktiivimallin leikkurin purku ja perusturvan tasokorotus. Myönteisiä työllisyysvaikutuksia on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen valtiovallalle ehdottamalla työttömyysturvan lisäpäivien alaikärajan korotuksella sekä liikkuvuutta ja työperusteista maahanmuuttoa edistävillä verokannusteilla.

Hallituksen työllisyyskeinojen suurin ongelma on konkretiavaje. Valtaosasta toimia puuttuu sisältö. Siksi työllisyysvaikutuksia kokonaisuudelle ei voida laskea. Tämän myönsi pääministerikin.

Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toistaminen ei tuo yhtään lisätyöllistä. Niitä tuovat yksilöidyt säädösmuutokset. Niiden aikaansaamisessa hallitukselle jäi työsarkaa rutkasti.

Työllisyyttä edistävien toimien valmistelussa hallitus näyttää luottavan suuresti asettamiinsa työllisyystyöryhmiin ja työmarkkinajärjestöjen ryhmiin tuomiin ideoihin. Haiskahtaa vastuun ulkoistamiselta. Valtiovaltaa edustavan hallituksen on kannettava kolmikantaisessa valmistelussa vastuunsa ja tuotava siihen esityksiä, joilla työllisyyttä kohennetaan. Päävastuu työllisyydestä on aina maan hallituksella. EK on tehnyt esityksiä työllisyyden parantamiseksi ja näille esityksille on voitu laskea merkittävä myönteinen työllisyysvaikutus.

Työllisyys ei kohene eikä talous tasapainotu

Toinen olennainen nyt linjattujen keinojen ongelma on heikko vaikuttavuus. Työllisyys ei niillä juuri kohene eikä julkinen talous tasapainotu.

Palkkatuen käytön kasvun esteenä olevien pullonkaulojen poistaminen ja itse tuenkin uudistaminen on toki perusteltua, koska tuki nostaa vaikeasti työllistettävien mahdollisuuksia saada työtä. Palkkatuella työllistämisen todellinen työllisyysvaikutus on kuitenkin vähäinen, koska palkkatuella syrjäytetään muuta työllisyyttä. Julkisen talouden tasapainoakaan palkkatuella tapahtuva työllistäminen ei suuresti kohenna, sillä tuki tulee valtion kassasta.

Samaan sarjaan kuuluu työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen jatkaminen. Todellisista myönteistä työllisyysvaikutusta niille ei ole tutkimuksen keinoin löydetty.

Tälle listalle kuuluu myös osatyökykyisten työllisyyden edistäminen osatyökyvyttömyyseläkkeen ns. lineaarimallilla. Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen tulee johdonmukaisemmaksi, mutta mallin sanottavan työllisyysvaikutuksen toteaminen vaatii aikamoista rohkeutta.

Myönteistä nyt linjatuissa teemoissa on hyvät pyrkimykset. Näitä ovat muun muassa ulkomaisen työvoiman rekrytointiohjelma ja työperusteisen maahanmuuton kokonaisuudistus mukaan lukien työlupahakemusten käsittelytakuu ja ulkomaisten tutkinnon suorittaneiden oikeus jäädä maahan. Kuten todettua, aikomukset eivät riitä, vaan tarvitaan todellista sisältöä.

Ruusuja hallitus saa myös siitä, että valtiovarainministeriö todentaa hallituksen työllistämistoimien vaikutukset. Hallitus lupaa ohjelmassaan noudattaa tietopohjaista valmistelua ja päätöksentekoa. Vuoden 2017 eläkeuudistusprosessi on hyvä esimerkki tästä. Eläketurvakeskus ja valtiovarainministeriö arvioivat parhailla käytettävissä olevilla välineillä tavoitteiden saavuttamisen. Toimenpiteet valittiin tämän perusteella.